TE: Tuloerojen kasvu muuttuu terveyserojen kasvuksi
Talouselämä:
Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.
Eriarvoisuus ei rajoitu ainoastaan erilaisiin yksittäisiin alueisiin kuten terveys tai koulutustaso, vaan se kytkeytyy ratkaisevasti myös päätöksentekovaltaan. Mitä enemmän yksittäiselläkin ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänellä on päätäntävaltaa yhteiskunnan asioista sellaisen talouden kautta, jossa varallisuus on yksi keskeisistä päätösvaltaa määrittävistä tekijöistä.
Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, miksi huomattavat tulo- ja varallisuuserot, sekä niiden seurauksena nopeasti voimistuva, huomattava lähtökohtien epätasa-arvoisuus nähdään niin usein selkeästi negatiivisina seikkoina.
Talouselämä 25.5.2011
Tuloerojen kasvu muuttuu terveyserojen kasvuksi
Iso osa suomalaisista on huolestunut tuloerojen kasvusta. Tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista pelkää, että kansalaisten tuloerot kasvavat entisestään.
Eniten asia huolestuttaa 50-64-vuotiaita ja vähiten alle 25-vuotiaita.
Asia selviää Terveyden edistämisen keskus ry:n teettämästä kyselystä. TNS Gallup haastatteli tuhatta suomalaista alkuvuonna.
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia olettaa myös terveyserojen kasvavan tulevaisuudessa.
Terveyden edistämisen keskus ry:n kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvistin mielestä uuden eduskunnan ja hallituksen pitäisi miettiä nykyistä enemmän sitä, miten tasa-arvoa ja kansalaisten terveyttä voidaan edistää esimerkiksi verotuksella tai asunto- ja koulutuspolitiikalla.
”Tuloerojen kaventamisella ehkäistään myös terveyserojen kasvua”, hän sanoo.
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat aika vahvasti jakautuneet.
Esimerkiksi vähiten terveyserojen kasvusta ovat huolissaan opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat.
Sitä vastoin vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat sekä eläkeläiset ovat muita useammin sitä mieltä, että hyväosaiset hyötyvät eniten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä työstä.
Koskinen-Ollonqvistin mielestä onkin huolestuttavaa, että näin ajattelevat juuri ne samat ihmiset, joiden itse kokema terveys on muita heikompaa.
Eli ne joilla on, niille annetaan.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli myös sitä mieltä, että yksilö on ensisijaisesti vastuussa terveydestään.
”Huono-osaisuutta ei valita, joten ihmiset ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa”, muistuttaa suunnittelija Niina Haake.
Iso osa suomalaisista on huolestunut tuloerojen kasvusta. Tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista pelkää, että kansalaisten tuloerot kasvavat entisestään.Lähtökohtien eriarvoisuus on useimpien mielestä ei-toivottava piirre yhteiskunnassa, ja vastaavasti yhteiskunnan tasa-arvoisuus on toistuvasti toivottavana nähty piirre. Nämä yleisesti jaetut käsitykset toistuvat Talouselämän uutisoimassa tutkimuksessa.
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat aika vahvasti jakautuneet.
Esimerkiksi vähiten terveyserojen kasvusta ovat huolissaan opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat.
Sitä vastoin vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat sekä eläkeläiset ovat muita useammin sitä mieltä, että hyväosaiset hyötyvät eniten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä työstä.
[Terveyden edistämisen keskus ry:n kehittämispäällikkö Pirjo] Koskinen-Ollonqvistin mielestä onkin huolestuttavaa, että näin ajattelevat juuri ne samat ihmiset, joiden itse kokema terveys on muita heikompaa.
Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.
Eriarvoisuus ei rajoitu ainoastaan erilaisiin yksittäisiin alueisiin kuten terveys tai koulutustaso, vaan se kytkeytyy ratkaisevasti myös päätöksentekovaltaan. Mitä enemmän yksittäiselläkin ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänellä on päätäntävaltaa yhteiskunnan asioista sellaisen talouden kautta, jossa varallisuus on yksi keskeisistä päätösvaltaa määrittävistä tekijöistä.
Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, miksi huomattavat tulo- ja varallisuuserot, sekä niiden seurauksena nopeasti voimistuva, huomattava lähtökohtien epätasa-arvoisuus nähdään niin usein selkeästi negatiivisina seikkoina.
Talouselämä 25.5.2011
Tuloerojen kasvu muuttuu terveyserojen kasvuksi
Iso osa suomalaisista on huolestunut tuloerojen kasvusta. Tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista pelkää, että kansalaisten tuloerot kasvavat entisestään.
Eniten asia huolestuttaa 50-64-vuotiaita ja vähiten alle 25-vuotiaita.
Asia selviää Terveyden edistämisen keskus ry:n teettämästä kyselystä. TNS Gallup haastatteli tuhatta suomalaista alkuvuonna.
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia olettaa myös terveyserojen kasvavan tulevaisuudessa.
Terveyden edistämisen keskus ry:n kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvistin mielestä uuden eduskunnan ja hallituksen pitäisi miettiä nykyistä enemmän sitä, miten tasa-arvoa ja kansalaisten terveyttä voidaan edistää esimerkiksi verotuksella tai asunto- ja koulutuspolitiikalla.
”Tuloerojen kaventamisella ehkäistään myös terveyserojen kasvua”, hän sanoo.
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat aika vahvasti jakautuneet.
Esimerkiksi vähiten terveyserojen kasvusta ovat huolissaan opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat.
Sitä vastoin vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat sekä eläkeläiset ovat muita useammin sitä mieltä, että hyväosaiset hyötyvät eniten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä työstä.
Koskinen-Ollonqvistin mielestä onkin huolestuttavaa, että näin ajattelevat juuri ne samat ihmiset, joiden itse kokema terveys on muita heikompaa.
Eli ne joilla on, niille annetaan.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli myös sitä mieltä, että yksilö on ensisijaisesti vastuussa terveydestään.
”Huono-osaisuutta ei valita, joten ihmiset ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa”, muistuttaa suunnittelija Niina Haake.