HS: Kouluterveydenhuollon säästöt lisäsivät psykiatrisen hoidon tarvetta
HS:
Kouluterveydenhuollon "säästöt" ovat yksi esimerkki tämänkaltaisen leikkauspolitiikan lyhytnäköisyydestä sekä valtavasta inhimillisestä ja taloudellisesta hinnasta. Päinvastoin kuin nimi antaa ymmärtää, "säästöiksi" nimitetty julkisten palveluiden leikkaaminen ei usein ole säästeliästä - päinvastoin, hyvin usein se tuhlaa yhteisiä resursseja ja kohdentaa niitä yhä harvempien hyväksi.
Lue myös:
Tiede-lehti: Hoiva rakentaa muistia
YLE: Leikkauksien tilalle talouden elvytystä
YLE: Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä
HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Robin Hahnel: “Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu”
HS 23.3.2012
Kouluterveydenhuollon säästöt lisäsivät psykiatrisen hoidon tarvetta
Kouluterveydenhuoltoon 1990-luvulla tehdyt säästöt lisäsivät lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarvetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidossa eniten säästäneet kunnat joutuivat satsaamaan jo 2000-luvun alkupuolella huomattavasti vertailukuntia enemmän erikoissairaanhoitoon.
Itä-Suomen yliopistossa tänään tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikeahoitoisia nuoria mielenterveyspotilaita päätyi kalliiseen laitoshoitoon erityisen paljon niistä yli 30 kunnasta, jotka säästivät 1990-luvulla rajuimmin kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnassa.
Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen tarkastelee tutkimuksessaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja vuosina 1994–2008.Tarkasteltujen kuntien joukossa oli sekä pieniä että suuria.
"Lyhytnäköinen säästäminen ei tuonut toivottua tulosta, kun kulut laskettiin 15 vuoden ajalta", kertoo tutkija.
Säästöt olivat mittavia. Kouluterveydenhuoltoon käytettiin vielä vuonna 2008 vähemmän rahaa kuin 1994.
15 vuodessa tapahtui paljon muutakin. Lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito kolminkertaistui ja osastohoito lisääntyi puolitoistakertaisesti.
Paakkonen selvitti Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa tahdonvastaisesti hoidettujen lasten ja nuorten elämänvaiheita.
Monella tutkituista 52 potilaasta oli takanaan monentyyppistä väkivaltaa ja traumaattisia kokemuksia. Osasto avattiin 2004. Hoidettavaksi saatiin poikkeuksellisen vahvasti oirehtivia lapsia ja nuoria.
"Palvelujärjestelmä ei ole osannut vastata oikea-aikaisesti vaikeahoitoisten nuorten ja lasten tarpeisiin. Monen kohtalona on ollut siirtyä vain hoidosta toiseen."
Tutkijan mukaan perheille pitäisi tarjota ajoissa edullisia peruspalveluja.
"Ei ole millään lailla järkevää, että hoidot alkavat suoraan erikoissairaanhoidosta. Hoitojärjestelmän pitäisi olla käytettävissä silloin kun oirehdinta ja tuen tarve alkavat."
Vaikeahoitoisen alaikäisen laitoshoito on kallista, hoitokulut voivat nousta jopa 1,7 miljoonaan euroon 18 ikävuoteen mennessä.
"Apua tarvitsisivat erityisesti ne lapset, joiden vanhemmilla on päihdeongelmia ja rikollista käyttäytymistä. Ilman riittävää vanhemmuuden tukea he ovat vaarassa syrjäytyä tästä erikoissairaanhoitoon painottuneesta palvelujärjestelmästä."
Niuvanniemen lisäksi vaikeahoitoisimpia lapsia ja nuoria hoidetaan myös Tampereella. Kolmas yksikkö on aloittamassa syksyllä Kellokosken sairaalassa pääkaupunkiseudulla.
Kouluterveydenhuoltoon 1990-luvulla tehdyt säästöt lisäsivät lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarvetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidossa eniten säästäneet kunnat joutuivat satsaamaan jo 2000-luvun alkupuolella huomattavasti vertailukuntia enemmän erikoissairaanhoitoon.
Itä-Suomen yliopistossa tänään tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikeahoitoisia nuoria mielenterveyspotilaita päätyi kalliiseen laitoshoitoon erityisen paljon niistä yli 30 kunnasta, jotka säästivät 1990-luvulla rajuimmin kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnassa.
[...] "Lyhytnäköinen säästäminen ei tuonut toivottua tulosta, kun kulut laskettiin 15 vuoden ajalta", kertoo tutkija.
Säästöt olivat mittavia. Kouluterveydenhuoltoon käytettiin vielä vuonna 2008 vähemmän rahaa kuin 1994.
[...] Tutkijan mukaan perheille pitäisi tarjota ajoissa edullisia peruspalveluja.
Kouluterveydenhuollon "säästöt" ovat yksi esimerkki tämänkaltaisen leikkauspolitiikan lyhytnäköisyydestä sekä valtavasta inhimillisestä ja taloudellisesta hinnasta. Päinvastoin kuin nimi antaa ymmärtää, "säästöiksi" nimitetty julkisten palveluiden leikkaaminen ei usein ole säästeliästä - päinvastoin, hyvin usein se tuhlaa yhteisiä resursseja ja kohdentaa niitä yhä harvempien hyväksi.
Lue myös:
Tiede-lehti: Hoiva rakentaa muistia
YLE: Leikkauksien tilalle talouden elvytystä
YLE: Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä
HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Robin Hahnel: “Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu”
HS 23.3.2012
Kouluterveydenhuollon säästöt lisäsivät psykiatrisen hoidon tarvetta
Kouluterveydenhuoltoon 1990-luvulla tehdyt säästöt lisäsivät lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarvetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidossa eniten säästäneet kunnat joutuivat satsaamaan jo 2000-luvun alkupuolella huomattavasti vertailukuntia enemmän erikoissairaanhoitoon.
Itä-Suomen yliopistossa tänään tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikeahoitoisia nuoria mielenterveyspotilaita päätyi kalliiseen laitoshoitoon erityisen paljon niistä yli 30 kunnasta, jotka säästivät 1990-luvulla rajuimmin kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnassa.
Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen tarkastelee tutkimuksessaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja vuosina 1994–2008.Tarkasteltujen kuntien joukossa oli sekä pieniä että suuria.
"Lyhytnäköinen säästäminen ei tuonut toivottua tulosta, kun kulut laskettiin 15 vuoden ajalta", kertoo tutkija.
Säästöt olivat mittavia. Kouluterveydenhuoltoon käytettiin vielä vuonna 2008 vähemmän rahaa kuin 1994.
15 vuodessa tapahtui paljon muutakin. Lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito kolminkertaistui ja osastohoito lisääntyi puolitoistakertaisesti.
Paakkonen selvitti Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa tahdonvastaisesti hoidettujen lasten ja nuorten elämänvaiheita.
Monella tutkituista 52 potilaasta oli takanaan monentyyppistä väkivaltaa ja traumaattisia kokemuksia. Osasto avattiin 2004. Hoidettavaksi saatiin poikkeuksellisen vahvasti oirehtivia lapsia ja nuoria.
"Palvelujärjestelmä ei ole osannut vastata oikea-aikaisesti vaikeahoitoisten nuorten ja lasten tarpeisiin. Monen kohtalona on ollut siirtyä vain hoidosta toiseen."
Tutkijan mukaan perheille pitäisi tarjota ajoissa edullisia peruspalveluja.
"Ei ole millään lailla järkevää, että hoidot alkavat suoraan erikoissairaanhoidosta. Hoitojärjestelmän pitäisi olla käytettävissä silloin kun oirehdinta ja tuen tarve alkavat."
Vaikeahoitoisen alaikäisen laitoshoito on kallista, hoitokulut voivat nousta jopa 1,7 miljoonaan euroon 18 ikävuoteen mennessä.
"Apua tarvitsisivat erityisesti ne lapset, joiden vanhemmilla on päihdeongelmia ja rikollista käyttäytymistä. Ilman riittävää vanhemmuuden tukea he ovat vaarassa syrjäytyä tästä erikoissairaanhoitoon painottuneesta palvelujärjestelmästä."
Niuvanniemen lisäksi vaikeahoitoisimpia lapsia ja nuoria hoidetaan myös Tampereella. Kolmas yksikkö on aloittamassa syksyllä Kellokosken sairaalassa pääkaupunkiseudulla.