HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Helsingin sanomat kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportista.
Helsingin Sanomat 15.12.2010
Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu korkea, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2010-raportista. Samalla kuitenkin köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa elävillä.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.
Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.
Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.
Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Raportissa esitellään ensi kertaa Suomessa väestön tasolla kansainvälisesti testatulla WHO:n elämänlaadun mittarilla saatuja tuloksia. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, elämänlaatu on terveyden ja toimintakyvyn tapaan sosiaalisesti valikoitunutta.
Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä.
Asuinympäristön väliset erot toimeentulossa olivat vähäisiä. Haja-asutusalueella asuvat kokivat terveytensä muita huonommaksi. Kaupungeissa stressi on lisääntynyt.
Selkein muutos vuoden 2008 raporttiin oli, että haja-asutusalueilla asuvien hyvinvointi oli parantunut verrattuna keskustassa asuviin. Alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa ovat pienempiä kuin perinteisten taloudellisten indikaattoreiden antama kuva kertoo.
Erot koetussa hyvinvoinnissa eivät myöskään näytä kasvaneen 2000-luvulla, mikä poikkeaa taloudellisten tilastojen tuloksista.
Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan ja laatuun. Väestöstä noin puolet pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana, vaikka sitä liian matalana pitävien osuus on kasvanut.
Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelujen tuottamisessa pidettiin tärkeänä.
Suomalaisten hyvinvointi 2010 –kirjassa tarkastellaan ensi kertaa suomalaisten hyvinvointia kokonaisuutena, joka muodostuu terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun elämänlaadun vuorovaikutuksesta.
Tulokset pohjautuvat kolmatta kertaa toteutettuun THL:n valtakunnalliseen HYPA -kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.Raportti kertoo tuloksista, joita on saatu tutkittaessa koko väestön tasolla suomalaisten elämänlaatua WHO:n mittareilla. Tulokset ovat ennalta-arvattavia sen valossa, että Suomessa tuloerojen kasvu on ollut nopeinta kaikista OECD-maista. Veropolitiikka on ennemminkin edesauttanut tätä kehityskulkua kuin pyrkinyt sitä kääntämään.
Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.
Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.
Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Helsingin Sanomat 15.12.2010
Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu korkea, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2010-raportista. Samalla kuitenkin köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa elävillä.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.
Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.
Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.
Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Raportissa esitellään ensi kertaa Suomessa väestön tasolla kansainvälisesti testatulla WHO:n elämänlaadun mittarilla saatuja tuloksia. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, elämänlaatu on terveyden ja toimintakyvyn tapaan sosiaalisesti valikoitunutta.
Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä.
Asuinympäristön väliset erot toimeentulossa olivat vähäisiä. Haja-asutusalueella asuvat kokivat terveytensä muita huonommaksi. Kaupungeissa stressi on lisääntynyt.
Selkein muutos vuoden 2008 raporttiin oli, että haja-asutusalueilla asuvien hyvinvointi oli parantunut verrattuna keskustassa asuviin. Alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa ovat pienempiä kuin perinteisten taloudellisten indikaattoreiden antama kuva kertoo.
Erot koetussa hyvinvoinnissa eivät myöskään näytä kasvaneen 2000-luvulla, mikä poikkeaa taloudellisten tilastojen tuloksista.
Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan ja laatuun. Väestöstä noin puolet pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana, vaikka sitä liian matalana pitävien osuus on kasvanut.
Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelujen tuottamisessa pidettiin tärkeänä.
Suomalaisten hyvinvointi 2010 –kirjassa tarkastellaan ensi kertaa suomalaisten hyvinvointia kokonaisuutena, joka muodostuu terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun elämänlaadun vuorovaikutuksesta.
Tulokset pohjautuvat kolmatta kertaa toteutettuun THL:n valtakunnalliseen HYPA -kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia.