Rahalla on merkittävä rooli kultturissamme. Rahasta puhutaan jatkuvasti mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Rahaan liitetään erilaisia mielikuvia: ahneutta, puutetta, ylellistä elämää. Rahaa tuntuu olevan maailmassa valtavasti, mutta silti siitä on jatkuva pula.

Raha ei kuitenkaan ole ainoastaan väline erilaisten vaihtokauppojen hoitamiseen. Mikä tärkeintä, raha on mitä merkittävin vallankäytön muoto. Mikäli rahaa on, se vapauttaa. Rahan puute puolestaan alistaa.

Otetaan oppitunti historiasta.

Rahaa ei juurikaan käytetty keskiajalla. Talonpojat ja maatyöläiset olivat aatelisille velkaa palveluita ja kädentuotteita, eivät niinkään rahaa. Talonpojat työskentelivät lääninherrallensa tietyn määrän päiviä vuodessa ja antoivat maksuksi viljaa, eläimiä, kutomiaan vaatteita tai muita itse valmistamiaan tuotoksia. Talonpojilla oli vastavuoroisesti oikeus viljellä maatilkkua ja asua siinä.

Tämä ei kauaa ollut kruunulle tai feodaaliherroille mieluisa järjestely. Ajan myötä aateliset alkoivatkin suosia rahasuorituksia yrittäen saada vuokralaisiaan ja maatyöläisiään maksamaan velkojaan rahassa.

Rahaan siirtymistä kuitenkin vastustettiin voimakkaasti. Talonpojille oli tärkeää, että he pystyivät maksamaan omalla työllä ja tuotteillaan. Järjestelyä pidettiin toimivana, huolimatta feodaalijärjestelmän epätasa-arvoisuuksista. Talonpojat ymmärsivät, että omaan työsuoritukseen on helpompi vaikuttaa kun siihen, miten rahaa saa. He myös ymmärsivät rahan erityisluonteen vallankäytön muotona.

Samasta syystä kapitalismi ei ollut syntyjään kovinkaan suosittu – edes Yhdysvalloissa. Palkkatyötä, siis työtä, jota tehtiin toisen määräysvallan alla rahallisen korvauksen saamiseksi, pidettiin 1800-luvulla Yhdysvaltojen liberaaleissa piireissä yleisesti vapaudenihanteiden vastaisena.

Puhuttiin palkkaorjuudesta.

Ymmärrettiin, että ihminen, jonka täytyy työskennellä toiselle saadakseen rahaa, ei voi olla aidosti vapaa. Hänen olemassolonsa, elämänsä, valjastettiin jonkun muun tarpeisiin.

Palkkaorjuuden vastustajat ymmärsivät saman kuin talonpojat. Varakkaat ihmiset ovat asemassa, josta käsin voi sanella vähävaraisille, miten he päivänsä käyttävät.

Se, jos mikä, on valtaa.

Raha on siis vapautta - omistajilleen. Heille raha tarjoaa vapauden määritellä, miten muut ihmiset käyttävät aikaansa. Tämän voi tehdä suoraan, palkkaamalla muita, tai epäsuorasti, ostamalla muiden työn tuotoksia.

Raha mahdollistaa. Sillä voi rakennuttaa lastensairaalan, perustaa peliyrityksen, aloittaa ajatushautomotoiminnan tai lentää yksityislentokoneella. Raha on pelkistetyimmillään vapautta ja mahdollisuuksia sen haltijoille.

Kuitenkin niille, joilta rahaa puuttuu, raha on orjuutta.

Teksti on mukailtu tietokirjailija, toimittaja Ian Welshin esseen "The Tyranny of Money" pohjalta.

Lue myös: