Thomas Pikettyn Capital In The 21st Century –teoksen myötä tuloerojen lisäksi on talouskeskustelussa kiinnitetty jälleen huomiota varallisuuseroihin, jotka ovat lukuisissa lännen talouksissa voimakkaassa nousussa. Tulo- ja varallisuuserot ovat kieltämättä molemmat keskeisiä eriarvoisuuden synnyn lähteitä, mutta niiden lisäksi tulisi huomioida myös se, mitä yksilöt tekevät.

Eriarvoisuuteen vaikuttaa myös työ

On tärkeää ymmärtää, että ihmisen menestykseen vaikuttaa tulotason ja varallisuuden lisäksi kokemukset ja niiden kautta mukaan tarttunut osaaminen. Sosiaalinen, kulttuurinen ja henkinen pääoma ovat käsitteitä, joilla on pyritty kuvaamaan näitä erilaisia kerättyjä ominaisuuksia. Huomiota tulisi siis tulojen ja varallisuuden sijaan kiinnittää myös siihen, mihin ihmiset saavat tai joutuvat käyttämään aikansa – ja miten nämä olosuhteet vaikuttavat muun muassa heidän taitoihinsa ja asenteihinsa.

Otetaan esimerkiksi kaksi nuorta aikuista.

1) Salla käyttää suuren osan päivästä tehden kahta osa-aikaista työtä: osan päivästä hän siivoaa toimistotiloja ja iltaisin hän jakelee autolla postipaketteja eri puolille kaupunkia. Hänen päivänsä koostuu melko rutiininomaisista työtehtävistä, joista erityisesti siivoaminen edellyttää myös fyysistä ponnistelua. Sosiaaliset kontaktit ovat töiden kautta vähissä, vaikka ihmisiä työssä vilaukselta tapaakin.

2) Jasmin puolestaan työskentelee täyspäiväisesti asianajotoimistossa. Hän on vasta harjoittelijana, joten hänen tulonsa ovat alhaiset verrattuna työpaikan kollegoihin, mutta hän on ehtinyt tutustua lähemmin jo kymmeniin alan osaajiin. Hän on kerännyt arvokasta kokemusta alan kulttuurista ja työtavoista, sekä työtuttaviensa kautta tutustunut myös muiden asiantuntijaryhmien edustajiin. Viikottain kokoontuvassa Jasminin kirjallisuuspiirissä on mukana muun muassa rahoitusalan asiantuntija, lääkäri, suuryrityksen henkilöstöjohtaja ja menestyvä yrittäjä.

Työelämässä suuria eroja yksilöiden välillä

Ensiksi on syytä tarkastella Sallan ja Jasminin töiden luonnetta. Salla tekee päivästä toiseen sellaisia toistuvia ja rutiininomaisia suorituksia, jotka ovat konkreettisia ja tärkeitä yhteiskunnan kannalta, mutta jotka eivät palkitse tekijäänsä monipuolisuudellaan ja virikkeellisyydellään. Siivoustyö on Sallan mielestä palkitsevaa siinä mielessä, ettei sitä tehdessä tarvitse stressata muusta kuin ennalta sovittujen alueiden puhdistamisesta aikataulun mukaisesti. Käsin tekeminen on myös tuntunut hänelle aina luontevammalta kuin paperien pyörittäminen.

Jasmin puolestaan tapaa työssään paljon ihmisiä, joilla on kontakteja lukuisiin asiantuntijoihin ja päättäjiin, mistä on hyötyä lukuisissa arjen ongelmissa. Jasminin työ muodostuu pitkälti kokouksista ja valmisteluista asiakastapaamisia varten. Harjoittelijana hän tosin joutuu joskus juoksemaan myös tekemässä satunnaisia arkisia askareita yrityksen osakkaiden puolesta. Lukuisat kokoukset ja epämuodollisemmat tapaamiset ovat kuitenkin varustaneet Jasminin jo oikealla sanavarastolla, hyvillä verkostoilla ja monipuolisella osaamisella erilaisiin asiantuntijatehtäviin.

Sallan ja Jasminin välillä ei välttämättä ole lainkaan tulo- ja varallisuuseroja tässä vaiheessa, vaikka onkin todennäköistä, että pidemmällä aikavälillä Jasminin tulot nousevat merkittävästi, kun taas Sallalla palkka pysyy samantasoisena. On kuitenkin selvää, että niin sanottu inhimillinen pääoma on kasvanut Jasminin työtehtävissä merkittävästi enemmän kuin Sallan työtehtävissä. Tämä ei tarkoita sitä, että kyseinen työ olisi tärkeämpää tai että siitä edes saisi automaattisesti parempaa palkkaa, vaan sitä että Jasmin kerää työtehtäviensä mahdollistamana paljon sellaista tietotaitoa, josta on hyötyä henkilökohtaisen menestyksen kannalta. Asianajotoimistossa opitut neuvottelutekniikat, argumentaatiotavat, lomakkeiden täyttö ja muiden byrokraattisten käytänteiden suorittaminen automatisoituvat ja helpottavat monin tavoin elämässä etenemistä. Oikeat ihmiset lähiympäristössä helpottavat lukuisin tavoin omien tavoitteiden saavuttamista – ovat tavoitteet sitten taloudellisia tai poliittisia.

Tulot, varallisuus & olosuhteet

Työerot voivat todellisuudessa olla edellistä esimerkkiä merkittävästi suuremmat, jolloin yksilöiden väliset erot vaikutusvallassa, hyödyllisissä sosiaalisissa verkostoissa, vaikuttamisen ja neuvottelemisen tekniikoissa ja tarpeellisten kulttuuristen käytäntöjen hallitsemissa ovat kokonaan toista luokkaa. Tässä ei edes ole otettu huomioon sitä tosiasiaa, että nykytalouksissa valtauttavammat ja inhimillistä pääomaa runsaasti kerryttävät työt usein tuovat mukanaan myös paremmat palkat. Varakkaisiin sukuihin syntyvät puolestaan elävät usein hyveellisen kehän ympäröimänä, joka sisältää arvokkaiden verkostojen, pääoman ja korkeiden tulojen lisäksi myös menestyksen kannalta tarpeellisia käytösmalleja ja kokemuksia työelämästä.

Tämän tekstin tarkoituksena oli tuoda esiin työn eriarvoistava vaikutus. Työelämän laadussa ei kuitenkaan tarvitse olla nykyisen kaltaisia valtavia eroja ihmisten välillä. Ratkaisuehdotuksia työerojen korjaamiseen käsitellään myöhemmin blogissamme.