Globally, annual reductions need to be five times current levels, averaging 6.2% a year, every year from now to 2100, compared with 1.2% today. At the national level, Australia is at the top of our decarbonisation league of G20 nations, followed by the UK. Both countries had a strong increase in renewable generation, albeit from a low base, combined with slight a reduction in coal use. The US was nearer the bottom as coal use bounced back, retaking a share of the electricity mix from shale gas.

The world is currently on track to burn this century’s IPCC carbon budget within 20 years, and a pathway to 4C of global warming by 2100. For many of us, 2034 is within our working lifetime. It’s within the timeframe of decisions being made today, on long-term investments, on the location of factories and their supply chains. So businesses are making those decisions faced with uncertainty about climate policy and potential impacts of climate change.

It is clear that the gap between what governments are saying about climate change and what they are doing about it continues to widen. While they talk about two degrees at the climate negotiations, the current trend is for a 4C world.

Maailma on ylittämässä IPCC:n vuosisadan hiilidioksidipäästörajat jo 20 vuodessa. Tämä tarkoittaa arviolta neljän celsiusasteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä.

Kuten kirjoitimme 4. syyskuuta:

Jotta ilmastonmuutoksen pahimmilta mahdollisilta seurauksilta vältyttäisiin, on pyrittävä nopeasti vähentämään päästöjä. Tehokkain ja realistisin tapa tämän lyhyen aikavälin tavoitteen saavuttamiseen ovat kansainväliset ilmastoneuvottelut, joissa on mahdollisuus sopia sitovista kansallisista päästörajoituksista. Tämä tavoite edellyttää johdonmukaista ja aktiivista kampanjointia yksilöiltä ja yhteisöiltä ympäri maailman.

On tärkeää huomata, että ilmastoneuvotteluissa tulisi huomioida maiden historia päästöjen osalta. On epäoikeudenmukaista vaatia köyhempiä maita vähentämään päästöjä samassa suhteessa kuin vauraampien länsimaiden, jotka ovat saaneet teollistumisen jälkeen päästää ilmakehään valtavia määriä kasvihuonekaasuja.

Blogissamme on aiemminkin nostettu esiin EcoEquityn konkreettinen työkalu, jonka avulla voi vertailla maiden päästöhistoriaa ja laskea reiluja maakohtaisia päästörajoituksia. Laskuri helpottaa selkeiden ja perusteltujen vertailujen tekemistä, mikä on tärkeää poliittisten neuvottelujen käynnistyessä.

Lue myös: