Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen kävi viime kuukausina pariin otteeseen AFP:n Suomen kirjeenvaihtajan ja EVA:n "Euroopan parhaat respetit" -raportin kirjoittajan Raine Tiessalon kanssa debattia Euroopassa tarvittavista rakenneuudistuksista.

Mäkinen ja Tiessalo olivat yksimielisiä siitä, että Saksa on ollut vetovastuussa rahaliiton alusta asti ja pelisäännöt ovat olleet alusta asti ongelmallisia.

@tiessalo Huomionarvoista myös, että Saksa itse rikkonut mm. inflaatiotavoitteet vuosia. Haitallista esim. etelälle. @ValtteriAaltone
— Joona-Hermanni (@joonahermanni) November 12, 2014

Samaa mieltä oltiin myös siitä, että Espanjan talouskriisin taustalla on yksityisen sektorin ongelmat. Tätä ei vieläkään Suomessa ole täysin ymmärretty, vaan monet syyttävät virheellisesti Espanjan talousongelmia julkisesta törsäilystä. Aiheesta on kirjoitettu myös blogissamme.

Erimielisyyttä syntyi siitä, mitä euroalueella ja erityisesti Suomessa pitäisi tehdä nykytilanteessa. Tiessalo näkee parhaana vaihtoehtona niin kutsutun sisäisen devalvaation, joka tarkoittaa muun muassa palkkojen alentamista ja palvelujen leikkaamista, jotta kansantalouden vienti saadaan kilpailukykyisemmäksi.

@joonahermanni @kimvaisanen Auttaa Espanjassa. Kasvattanut tasaisesti osuuttaan euromaiden vientikakusta, sisäinen devalvaatio tosiasia.
— Raine Tiessalo (@tiessalo) January 4, 2015

Mäkisen mielestä kriisin taustalla on heikon viennin sijaan EMU:n rakenteelliset ongelmat. EMU rajoittaa kansantalouksien työkalupakkia monin tavoin – esimerkiksi finanssipolitiikka on pitkälti rajoitettua ja devalvaatio ei ole nykyisellään rahaliiton jäsenmailla mahdollista. Käytännössä koko alueen valuuttapolitiikasta päättää Saksa. Tämän takia euroalueen sisällä on syntynyt valtavaa epätasapainoa.

Mäkinen toi keskustelussa myös esiin, että osuus taantuma-alueen vientikakusta ei ole paras mittari kansantalouden hyvinvointiin. Espanjan kasvu on ollut heikkoa ja työttömyys on edelleen erittäin korkealla. Vielä ei siis ole syytä innostua sisäisen devalvaation reseptistä.

Tulonjakovaikutus on myös selvästi erilainen "sisäisen devalvaatiossa" ja devalvaatiossa.

@tiessalo Huom. Devalvaatio koskee kaikkia kansalaisia, “sisäinen devalvaatio” vain palkansaajia. @kimvaisanen @KimmoMatikainen
— Joona-Hermanni (@joonahermanni) January 4, 2015

Koska devalvaatio laskee valuutan arvoa ja valuutta on kaikille sama, kyseessä on tasapuolisempi toimenpide. "Sisäinen devalvaatio" heikentää vain palkansaajien tuloja.

Tiessalo myönsi keskustelun kuluessa, että sisäisessä devalvaatiossa on ongelmia.

@joonahermanni @kimvaisanen Sisäinen devalvaatio alentaa ostovoimaa ja luo yleensä samalla työttömyyttä, mutta myös yritysten luovaa tuhoa.
— Raine Tiessalo (@tiessalo) January 4, 2015

Kilpailukyvystä puhuttaessa on myös ymmärrettävä, että kaikki eivät voi olla huippuvientimaita – joidenkin maiden on luotava kansainvälisesti kysyntää ja pidettävä kauppataseensa pakkasen puolella.

Debatti käytiin ennen Kreikan viimeisimpiä vaaleja, joissa leikkauspolitiikkaa vastustava ja EMU-alueen valuvikojen korjaamiseen pyrkivä Syriza-puolue voitti vaalit. Nyt on aiempaa realistisempi mahdollisuus Joona-Hermanni Mäkisen debatissa peräänkuuluttamien EMU-alueen pelisääntöjen uudistamiseen, jotka voivat osaltaan palauttaa Euroopan taloudet jälleen raiteilleen. Muun muassa Financial Timesin euroalueen asiantuntija Wolfgang Munchau on pitänyt Syrizan ehdottamia uudistuksia euroalueen taloudenpitoon tarpeellisina.

Lue myös: