Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta kummaksuu Helsingin Sanomien haastattelussa suomalaisen talouskeskustelun yksipuolisuutta. Velkapelkoa ja leikkausintoa on lietsottu jo vuosia, vaikka kansainvälisten talousinstituutioiden ja lukuisten asiantuntijoiden mukaan kiristyspolitiikka on ollut lukuisissa Euroopan talouksissa tuhoisaa.

"Hyvin konservatiivisilla arvioilla näyttäisi siltä, että velkaantuminen saataisiin pysäytettyä elvytyksellä."
Euromääräinen velka jatkaa kasvuaan, mutta sillä ei professorin mukaan ole merkitystä. Se ei kiinnosta luottoluokittajia, markkinoita tai komissiota.
Haaparanta ihmettelee, että suurimmat leikkausehdotukset kohdistuvat tulonsiirtoihin.
"Tutkimustiedon valossa se on juuri kaikkein haitallisinta. Täällä toimitaan ikään kuin millään ei olisi enää mitään merkitystä. Kukaan ei edes puhu leikkausten mahdollisista haitoista."
"Valtiovarainministeriö ei tuota ensimmäistäkään laskelmaa kiristysten sosiaalisista vaikutuksista. Suomessa edes viranomaiset eivät tarjoa tietoa, jota tarvittaisiin järkevän talouspolitiikan pohjaksi."
Haaparanta muistuttaa, että maailmalla huippuekonomistit, kuten moni nobelisti sekä esimerkiksi Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Lawrence Summers, puhuvat elvytyksen puolesta.
Näin tekee Haaparannan mukaan myös EU-komissiota lukuun ottamatta lähes jokainen suuri talousinstituutio.
"Se tässä on erikoisinta, että kiristystä markkinoidaan Suomessa ainoana linjana. Kansainvälistä keskustelua ei ole täällä olemassa."

Suomessa hyvinvointivaltion rapauttaminen on esitetty kansantaloudellisesti välttämättömänä keinona pelastaa vientikilpailukyky. Haaparanta osoittaa pätevästi argumentoiden, miksi rohkeat investoinnit tulevaisuuteen ovat tie kestävämpään talouskehitykseen. Haaparannan haastattelu on kokonaisuudessaan erittäin suositeltavaa lukemista. Tarkemmin argumentteihin voi perehtyä Haaparannan artikkelissa Akateemisessa talousblogissa.

Lue myös: