Köyhyys käy tutkitusti ihmisen terveydelle, eikä siinä kaikki. Toimeentulohuolet tylsyttävät myös henkisiä kykyjä.

Yhdysvaltalainen seurantatutkimus osoitti, että pitkittynyt talousahdinko vauhdittaa tiedollisten toimintojen heikkenemistä. Köyhyyden vaikutus näkyy jo viisikymppisten älyllisissä suorituksissa.

[…]

Vuonna 2010, kun tutkittavat olivat keskimäärin 50-vuotiaita, he tekivät kolme erilaista testiä. Niillä kartoitettiin sanallista muistia, suorituskyvyn nopeutta ja päättelykykyä.

Analyysi osoitti, että talousahdigon ja tiedollisten toimintojen ontumisen välillä oli vahva yhteys. Henkilöt, jotka olivat kärsineet köyhyydestä tutkimuksen alkamisesta lähtien, pärjäsivät testeissä merkitsevästi huonommin kuin ne, joilla ei ollut ollut rahahuolia.

Tulos päti, vaikka ikä, sukupuoli, ihonväri, siviilisääty, oma ja vanhempien koulutustaso sekä mahdollinen diabetes tai sydänvaiva, tupakointi, ylipaino, verenpaine, alkoholinkäyttö ja masennus otettiin huomioon.

(…)

Vähävaraisuus voi heikentää terveyttä ja tiedollisia kykyjä monen eri mekanismin kautta, tutkijat arvelevat.

Talousvaikeudet voivat esimerkiksi hankaloittaa koulunkäyntiä. Huono-osaisuus yhdistyy usein myös epäterveellisiin tapoihin, kuten tupakointiin ja vähäiseen liikuntaan, jotka puolestaan ovat riski aivojen terveydelle.

Lisäksi taloudellinen ahdinko aiheuttaa stressiä: turvattomuus ja rahahuolet pitävät elimistön hälytystilassa. Pitkällinen stressi taas rasittaa aivoja.

Se näivettää esimerkiksi etuotsalohkon hermosolujen haarakkeita, mikä häiritsee päättelykykyä. Muistikin pätkii, koska jatkuva stressihormonikylpy surkastuttaa muistikeskus hippokampuksen soluja.

Lue myös: