Eri ammattien väliset palkkaerot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, ilmenee HS:n tekemästä vertailusta.
[…]
Vertailun mukaan palkkaerot ovat kasvaneet Suomessa: keski- ja pienipalkkaisten työntekijöiden palkat ovat kohonneet hitaammin kuin niiden, joilla palkka on suurempi.
[…]
Keskimäärin palkat kohosivat 12,8 prosenttia.
Eniten nousivat toimitusjohtajien ja pääjohtajien palkat sekä lainopillisten erityisasiantuntijoiden ja rahoitusalan erityisasiantuntijoiden palkat.
Toimitusjohtajien ja pääjohtajien palkkojen mediaani nousi lähes 25 prosenttia vuodesta 2011. Tämän ammattiluokan mediaani oli viime vuonna 9 548 euroa.
Kyse on nimellisistä korotuksista, joten todellisuudessa palkansaajien käteen on jäänyt tätä vähemmän.
Vertailun mukaan useiden ammattiryhmien reaaliansiot itse asiassa pienenivät. Syynä on inflaatio, joka söi palkankorotukset ja enemmänkin. Vuosien 2011 ja 2018 välillä inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 7,5 prosenttia.

Reaaliansiot pienenivät matkustuspalvelutyöntekijöillä, konduktööreillä ja oppailla, joiden nimellinen mediaaniansion korotus oli vertailuvälillä vain 5,2 prosenttia. Toiseksi heikointa palkkakehitys oli sahatavaran, paperin ja kartongin valmistuksessa työskentelevillä prosessityöntekijöillä sekä eläintenkasvattajilla: nimelliset ansiot olivat viime vuonna runsaat 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011.

Palkkaerot Suomessa kasvavat, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kyse ei ole ainoastaan siitä, että rikkaimmat saavat enemmän. Suurimpien palkkojen noustessa pienipalkkaisten palkat ovat kohonneet vähemmän, jotkut eivät lainkaan. Joidenkin ammattiryhmien palkat jopa pienenivät, kun inflaatio otettiin huomioon.

Erot vielä korostuvat, kun katsotaan prosenttien sijaan euroja. Jos esimerkiksi toimitusjohtaja tienaa 20 000 euroa kuussa ja työntekijä 2 000 euroa ja molemmilla palkka nousee prosentin, nousee se toimitusjohtajalla 200 euroa ja työntekijällä 20 euroa. Prosenteilla laskettaessa palkat nousivat “saman verran”, mutta toimitusjohtajan palkka nousi euroissa enemmän. Rutkasti enemmän.

Suomessa työssäolevista kaikista rikkaimmat ovat siis rikastuneet samalla kun tavallisille työntekijöille on jäänyt murusia – jos niitäkään.

Kyse ei ole ainaoastaan tuloeroista. Suomessa myös varallisuuserot ovat kasvaneet.

Kehitys on vahingollista taloudelle, mutta ennen kaikkea oikeudenmukaisuudelle: kehitys vie meitä pois ahkeruudesta palkitsemisen periaatteesta. Mitä suuremmat tuloerot ovat, sitä selvempää on, että ahkeruus ei palkitse. Enemmän määrittää se, mitä työtä satut tekemään.

Toisin kun nykytalous, toimiva talous perustuu työnteon ja vaivannäön palkitsemiseen.

Tosiasiat on viimein kohdattava: nykytaloudessa työnteosta ja ahkeruudesta ei palkita. Ansaitsemme parempaa.

Lue myös: