Mielenterveyden häiriöitä ilmenee tutkimusten mukaan eniten vähän koulutetuilla ja vähän tienaavilla. Tämä liittyy Pauliina Mattila-Holapan mukaan toisaalta siihen, että sairaudet vaikeuttavat kouluttautumista, ja toisaalta siihen, ettei työntekijäammateissa välttämättä pysty vaikuttamaan työhönsä kovin paljon.
Kuitenkin juuri mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on yksi työhyvinvoinnin peruspilareista. Muita ovat esimerkiksi riittävä palautuminen, hyvä työilmapiiri ja työyhteisön – etenkin esimiehen – osoittama arvostus.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on yksi työhyvinvoinnin peruspilareista - mutta toisilla on enemmän vaikutusvaltaa työhönsä kun toisilla.

Vaikka oman työn vaikutusmahdollisuudet saattavat tuntua äkkiseltään vähämerkitykselliseltä asialta, voi sillä olla merkittävää vaikutusta ihmisen mielenterveydelle ja hyvinvoinnille. Kyse ei siis ole vähäpätöisestä asiasta.

Nykyisessä taloudessa työ jakautuu epätasa-arvoisesti: toisilla työ on päivästä toiseen haastavaa, kiinnostavaa ja siinä pääsee toteuttamaan itseään ja vaikuttamaan työhönsä. Toisilla työntekijöillä työpäivät ovat itseään toistavia päivä toisensa jälkeen. Omaan työhön, työn tavoitteisiin tai työn suorittamisen tapaan voi vaikuttaa hyvin vähän, jos lainkaan.

On tärkeää ymmärtää, että taloudemme yleisemmin tunnettujen epätasa-arvon ulottuvuuksien - kuten tulojen tai varallisuuden epätasa-arvon - rinnalla olisi tärkeää tarkastella myös työn epätasa-arvoa, tai tarkemmin sanottuna työeroja.

Kun ymmärretään ongelma, voidaan lähteä pohtimaan rakenteellisia ratkaisuja, joilla vastataan aidosti epätasa-arvoon - myös työssä.

Lue myös: