TS: Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia
Taloussanomat:
Lue myös aiempi kirjoitus:
New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka
TS 5.12.2010
Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia
Miten rahatilanteesi kehittyi 1990-luvun puolivälin ja vuoden 2008 välillä? Jos kerrot tulojesi kasvaneen reippaasti, kuulut todennäköisesti hyvätuloisiin. Jos vastaat: surkeasti, saatat kuulua pienituloisimpaan kymmenekseen.
Suomen talous kasvoi erittäin nopeasti 1990-luvun laman jälkeen, mutta toistakymmentä vuotta jatkuneesta kasvusta ei herunut hyvää kaikille. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen Yliopistosta kertoo, että tuloerot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi.
– Huipputuloisilla käytettävissä olevien tulojen kasvu on maailmanennätysluokkaa. Samaan aikaan suhteellinen köyhyys on kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1993 parhaiten ansaitsevan kymmeneksen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista oli 18 prosenttia ja huonoiten hankkivan kymmeneksen 5 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa osuudet olivat 24 ja 4 prosenttia.
Finanssikriisistä alkanut lama kutisti suurituloisten tuloja ja rikkaimman kymmenyksen tulot heikkenivät etenkin myyntivoittojen pienenemisen takia. Myös pienituloisten käytettävissä olevat tulot laskivat, koska perusturva heikkeni ja asumiskustannukset suurenivat.
Vaikka tuloerot vuonna 2008 supistuivat, trendi ei asiantuntijoiden mukaan itsestään muutu.
Suomi ei ole tasa-arvon onnela
Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela, mutta ei myöskään räikeä eriarvoisuuksien maa – ainakaan vielä.
Pitkäaikaistyöttömyyden, pitkäaikaisen toimeentulotuen, lastensuojelun tarpeen sekä alkoholikuolemien kasvun perusteella pahoinvointi näyttää lisääntyneen selvästi. Hiilamon mukaan eriarvoisuuden suureneminen näkyy yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina, jos mitään ei tehdä.
Hiilamo viittaa brittiläisten Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirjaan The Spirit Level. Sen keskeisin viesti on, että eriarvoisuuden lisääntyminen ei kurjista vain häviäjien asemaa, vaan koskee enemmistöä. Se lisää paitsi kustannuksia myös pelkoa ja eristäytymistä.
Mitä suuremmiksi tuloerot kasvavat, sitä enemmän Tuomalan mielestä nakerretaan sosiaalivakuutusvaltion perustaa, jossa jokaisen lähtökohdat ovat suunnilleen samanlaiset.
– Köyhyyden periytyminen on ehkä keskeisin huolenaihe, hän sanoo.
Työn menettäminen ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ovat tie köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Jo nyt on nähtävissä, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.
Nykyiseen köyhyyteen liittyy Tuomalan mielestä enemmän näköalattomuutta kuin vaikkapa sotien jälkeiseen köyhyyteen. Silloin pääosa väestöstä oli pienituloisia, mutta tulevaisuudenusko oli luja. Nyt moni vähävarainen junnaa päivästä toiseen, eikä juuri keksi mahdollisuuksia tilanteensa parantamiseen.
Oletko ylä- vai alakerran väkeä?
Hiilamon mielestä eriarvoistuminen voi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset sitoutuvat yhteiskuntaansa ja suhtautuvat verojen maksuun. Verojenmaksuhalukkuus saattaa heiketä, jos ei ajatella, että veroilla tuetaan meidän kaikkien hyvinvointia.
– Yksi kehityskulku on, että vaurain porukka irtisanoutuu julkisen palvelujärjestelmän rahoittamisesta. Ulkoistamis- yksityistämishankkeet esimerkiksi kunnissa selittyvät jo nyt osin tätä kautta, Tuomala sanoo.
Jakautuminen kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeen näkyy jo terveydenhuollossa etenkin kasvukeskuksissa, joissa on valinnaisia hoitopaikkoja. Köyhimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joiden palvelut heikkenevät julkisen sektorin supistusten vuoksi. Töissä käyvät käyttävät työterveyshuoltoa ja varakkaimmat ostavat yksityisiä lääkäripalveluita.
Kuntien rahavaikeudet eivät näytä hellittävän, mikä lisää yksityistämispaineita entisestään. Tuomala pitää hyvin mahdollisena, että tämä jyrkentää kahtiajakoa.
Verotuksen muutos jyrkensi tuloeroja
Tuloerojen kasvu liittyy Hiilamon mukaan kansainvälisen työnjaon syventymiseen ja työmarkkinoiden eriytymiseen, mikä on kasvattanut palkkaeroja. Globalisaatio on myös edistänyt työttömyyttä, sillä yritykset ovat siirtäneet tuotantolaitoksiaan Suomesta halvempiin maihin.
Pelkästään yleistä kehitystä emme voi silti syyttää, sillä Suomessa tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin monessa muussa maassa.
Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan.
– Verotuksen muutos on tärkeä syy tuloerojen kasvuun, sanovat asiantuntijat.
Suomessa siirryttiin laman jälkeen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta suhteelliseen verotukseen. Myös omaisuuteen perustuvaa verotusta ja tuloveroja on lievennetty.
– Ylimmän yhden prosentin vaurastuminen johtuu siitä, että on mahdollistettu ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi. Sitä kautta eniten ansaitsevilta saadut verotulot ovat pienentyneet, Tuomala sanoo.
Hänen mukaansa suurituloisimmilla on nyt parhaat mahdollisuudet minimoida verotustaan.
– Mikään ei muutu, jollei verojärjestelmää muuteta, hän huomauttaa.
Verotus kiristyy, kuka hyötyy?
Eriarvoistuminen on noussut keskusteluun viime aikoina useissa länsimaissa. Esimerkiksi EU:ssa pyritään vähentämään köyhyysriskissä elävien kansalaisten joukkoa 20 miljoonalla henkilöllä kymmenessä vuodessa.
Maailmanlaajuisen talousmyllerryksen vuoksi monen valtion budjetit ovat pahasti alijäämäiset. Jotta maat saisivat taloutensa kuntoon, niiden on kiristettävä veroja. Hiilamon mukaan avainkysymys on, käytetäänkö varoja myös köyhimpien aseman parantamiseen.
– Se on iso poliittinen valinta, joka on tehtävä lähivuosina.
"Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan."Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu suoraan myös vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksiin. On tutkimustietoa siitä, että tuloerojen kasvaessa varakkaampi väestönosa pystyy käyttämään ja käyttää varallisuutensa suomia mahdollisuuksia asemansa etabloimiseen ja parantamiseen entisestään. Näin epätasa-arvoinen kehitys kärjistyy, markkinamekanismien ollessa kykenemättömiä vaikuttamaan tasa-arvoistavasti vaurauden tuoman poliittisen päätöksenteon etulöyntiaseman korjaamiseen.
Lue myös aiempi kirjoitus:
New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka
TS 5.12.2010
Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia
Miten rahatilanteesi kehittyi 1990-luvun puolivälin ja vuoden 2008 välillä? Jos kerrot tulojesi kasvaneen reippaasti, kuulut todennäköisesti hyvätuloisiin. Jos vastaat: surkeasti, saatat kuulua pienituloisimpaan kymmenekseen.
Suomen talous kasvoi erittäin nopeasti 1990-luvun laman jälkeen, mutta toistakymmentä vuotta jatkuneesta kasvusta ei herunut hyvää kaikille. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen Yliopistosta kertoo, että tuloerot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi.
– Huipputuloisilla käytettävissä olevien tulojen kasvu on maailmanennätysluokkaa. Samaan aikaan suhteellinen köyhyys on kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1993 parhaiten ansaitsevan kymmeneksen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista oli 18 prosenttia ja huonoiten hankkivan kymmeneksen 5 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa osuudet olivat 24 ja 4 prosenttia.
Finanssikriisistä alkanut lama kutisti suurituloisten tuloja ja rikkaimman kymmenyksen tulot heikkenivät etenkin myyntivoittojen pienenemisen takia. Myös pienituloisten käytettävissä olevat tulot laskivat, koska perusturva heikkeni ja asumiskustannukset suurenivat.
Vaikka tuloerot vuonna 2008 supistuivat, trendi ei asiantuntijoiden mukaan itsestään muutu.
Suomi ei ole tasa-arvon onnela
Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela, mutta ei myöskään räikeä eriarvoisuuksien maa – ainakaan vielä.
Pitkäaikaistyöttömyyden, pitkäaikaisen toimeentulotuen, lastensuojelun tarpeen sekä alkoholikuolemien kasvun perusteella pahoinvointi näyttää lisääntyneen selvästi. Hiilamon mukaan eriarvoisuuden suureneminen näkyy yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina, jos mitään ei tehdä.
Hiilamo viittaa brittiläisten Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirjaan The Spirit Level. Sen keskeisin viesti on, että eriarvoisuuden lisääntyminen ei kurjista vain häviäjien asemaa, vaan koskee enemmistöä. Se lisää paitsi kustannuksia myös pelkoa ja eristäytymistä.
Mitä suuremmiksi tuloerot kasvavat, sitä enemmän Tuomalan mielestä nakerretaan sosiaalivakuutusvaltion perustaa, jossa jokaisen lähtökohdat ovat suunnilleen samanlaiset.
– Köyhyyden periytyminen on ehkä keskeisin huolenaihe, hän sanoo.
Työn menettäminen ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ovat tie köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Jo nyt on nähtävissä, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.
Nykyiseen köyhyyteen liittyy Tuomalan mielestä enemmän näköalattomuutta kuin vaikkapa sotien jälkeiseen köyhyyteen. Silloin pääosa väestöstä oli pienituloisia, mutta tulevaisuudenusko oli luja. Nyt moni vähävarainen junnaa päivästä toiseen, eikä juuri keksi mahdollisuuksia tilanteensa parantamiseen.
Oletko ylä- vai alakerran väkeä?
Hiilamon mielestä eriarvoistuminen voi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset sitoutuvat yhteiskuntaansa ja suhtautuvat verojen maksuun. Verojenmaksuhalukkuus saattaa heiketä, jos ei ajatella, että veroilla tuetaan meidän kaikkien hyvinvointia.
– Yksi kehityskulku on, että vaurain porukka irtisanoutuu julkisen palvelujärjestelmän rahoittamisesta. Ulkoistamis- yksityistämishankkeet esimerkiksi kunnissa selittyvät jo nyt osin tätä kautta, Tuomala sanoo.
Jakautuminen kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeen näkyy jo terveydenhuollossa etenkin kasvukeskuksissa, joissa on valinnaisia hoitopaikkoja. Köyhimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joiden palvelut heikkenevät julkisen sektorin supistusten vuoksi. Töissä käyvät käyttävät työterveyshuoltoa ja varakkaimmat ostavat yksityisiä lääkäripalveluita.
Kuntien rahavaikeudet eivät näytä hellittävän, mikä lisää yksityistämispaineita entisestään. Tuomala pitää hyvin mahdollisena, että tämä jyrkentää kahtiajakoa.
Verotuksen muutos jyrkensi tuloeroja
Tuloerojen kasvu liittyy Hiilamon mukaan kansainvälisen työnjaon syventymiseen ja työmarkkinoiden eriytymiseen, mikä on kasvattanut palkkaeroja. Globalisaatio on myös edistänyt työttömyyttä, sillä yritykset ovat siirtäneet tuotantolaitoksiaan Suomesta halvempiin maihin.
Pelkästään yleistä kehitystä emme voi silti syyttää, sillä Suomessa tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin monessa muussa maassa.
Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan.
– Verotuksen muutos on tärkeä syy tuloerojen kasvuun, sanovat asiantuntijat.
Suomessa siirryttiin laman jälkeen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta suhteelliseen verotukseen. Myös omaisuuteen perustuvaa verotusta ja tuloveroja on lievennetty.
– Ylimmän yhden prosentin vaurastuminen johtuu siitä, että on mahdollistettu ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi. Sitä kautta eniten ansaitsevilta saadut verotulot ovat pienentyneet, Tuomala sanoo.
Hänen mukaansa suurituloisimmilla on nyt parhaat mahdollisuudet minimoida verotustaan.
– Mikään ei muutu, jollei verojärjestelmää muuteta, hän huomauttaa.
Verotus kiristyy, kuka hyötyy?
Eriarvoistuminen on noussut keskusteluun viime aikoina useissa länsimaissa. Esimerkiksi EU:ssa pyritään vähentämään köyhyysriskissä elävien kansalaisten joukkoa 20 miljoonalla henkilöllä kymmenessä vuodessa.
Maailmanlaajuisen talousmyllerryksen vuoksi monen valtion budjetit ovat pahasti alijäämäiset. Jotta maat saisivat taloutensa kuntoon, niiden on kiristettävä veroja. Hiilamon mukaan avainkysymys on, käytetäänkö varoja myös köyhimpien aseman parantamiseen.
– Se on iso poliittinen valinta, joka on tehtävä lähivuosina.