Tutkimus: Elintarvikeketjun jätteiden jalostus hillitsisi ilmastonmuutosta

Helsingin sanomat 2.12.2010:
Elintarvikeketjun jätteenä syntyvien biomassojen hyödyntäminen energiaksi tai lannoitteiksi hillitsisi ilmastonmuutosta ja vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi se loisi uusia työpaikkoja, arvioi Tekesin ja useiden tutkimuslaitosten yhteinen tutkimus.

"Suurin haaste on toiminnan saaminen kannattavaksi"; erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.
Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.


HS 2.12.2010
Tutkimus: Elintarvikeketjun jätteiden jalostus hillitsisi ilmastonmuutosta

Elintarvikeketjun jätteenä syntyvien biomassojen hyödyntäminen energiaksi tai lannoitteiksi hillitsisi ilmastonmuutosta ja vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi se loisi uusia työpaikkoja, arvioi Tekesin ja useiden tutkimuslaitosten yhteinen tutkimus.

"Suurin haaste on toiminnan saaminen kannattavaksi"; erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.

Tutkimuksen mukaan kannattavimpia olisivat suuriin taajamiin sijoitettavat käsittelylaitokset, joissa raaka-aineesta voitaisiin periä jätehuoltomaksu. Koko lämmöntuotanto saataisiin kaukolämpöverkkoon korvaamaan uusiutumatonta energiaa.

Käsittelylaitoksen tuottama lämpö voitaisiin käyttää myös lämpöä tarvitsevissa tuotantolaitoksissa kuten kasvihuoneissa tai elintarviketeollisuudessa.

Suurin osa biomassoista syntyy maatalouden sivutuotteista. Kyse on siis eläinten lannasta. Pelkästään niiden varassa biojalostamotoiminta on kuitenkin Kahiluodon mukaan vaikea saada kannattamaan, varsinkin jos käsittely sijoitetaan maatiloille.

Parhaat hyödyt vesistöille syntyisivät, jos kaikkien maatalousmassojen ravinteet saataisiin levitettyä pelloille korvaamaan keinolannoitteita, sanoo erikoistutkija Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta. Se lisäisi työtä alueille tuomalla biomassojen korjuuta, käsittelyä ja levitystä.

Tutkimus on osa Tekesin BioRefine-ohjelmaan kuuluvaa JaloJäte-hanketta, joka arvioi elintarvikeketjun jätemassoja hyödyntävän biojalostamotoiminnan mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja Satakunnassa