Kuntaliiton pääekonomisti: Tuloveron progressiivisuus on romahtanut
Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila päätyy väitöskirjassaan siihen johtopäätökseen, että Suomen verotuksen progressiivisuus on romahtanut.
Viime aikoina on julkistettu lukuisia tutkimuksia, jotka ovat kertoneet 1980-luvulla tehtyjen talouspoliittisten päätösten tuhoisista seurauksista. Pääomaverotuksen progression poistamisen ja kokonaisveroasteen laskemisen sijaan viime vuosikymmeninä olisi pitänyt laajentaa julkisten palvelujen verkostoa, laman aikana valtion olisi pitänyt valtavien leikkauslistojen sijaan luoda lisää työpaikkoja aloille, jotka työllistävät suhteellisen hyvin (kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen) ja talouden päätöksentekoa olisi pitänyt uudistaa niin, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan työpaikoillaan erityisesti itseään koskeviin päätöksiin.
Tämän kaiken sijaan valtaosa Suomen talouden lisääntyneestä tehokkuudesta siirtyi suoraan rikkaimmalle väestönosalle.
Demari 4.3.2011
Tuloveron progressiivisuus on suorastaan romahtanut
Kuntaliiton pääekonomistille Juhani Turkkila on on kokenut ekonomisti, joka on kiertänyt monet työpaikat Suomen Pankista sisäministeriöön. Vaalikeskusteluissa on väitelty siitä, että Suomi on hyvää vauhtia menossa kohti tasaveroa. Turkkila osoittaa tammikuussa julkaistussa väitöskirjassaan, että näin todella on.
– Progressiivisella tuloverotuksella saatujen verotulojen merkitys valtion menojen rahoituksessa on vähentynyt huomattavasti, suorastaan romahtanut. Tulonjaon tasoittaminen progressiivisella asteikoilla on vähentynyt, Turkkila sanoo.
Turkkilan laskelmat osoittavat, että vuoden 2008 asteikon mukaan samoista reaalituloista määrättiin tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Ja kun valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, on progression osuus vähentynyt samalla merkittävästi.
Asteikkoja on vuoden 2008 jälkeenkin kevennetty edelleen. Eikä vaalikauden istunut porvarihallitus ole ainakaan vauhtia vähentänyt. Ja jos kokoomus on seuraavassa hallituksessa, asteikkojen kaventaminen jatkuu edelleen, onhan puolue luvannut jatkaa tuloverojen alentamista ensi vaalikaudellakin.
– Tuloveroasteikkojen merkittävästä keventämisestä huolimatta suuria tuloja ansaitsevien pyrkimys muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ei ole vähentynyt, koska suuria pääomatuloja verotetaan keveämmin kuin suuria ansiotuloja, Turkkila sanoo.
Turkkilan laskelmat osoittavat, että vuoden 2008 asteikon mukaan samoista reaalituloista määrättiin tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Ja kun valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, on progression osuus vähentynyt samalla merkittävästi.
[...] – Tuloveroasteikkojen merkittävästä keventämisestä huolimatta suuria tuloja ansaitsevien pyrkimys muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ei ole vähentynyt, koska suuria pääomatuloja verotetaan keveämmin kuin suuria ansiotuloja, Turkkila sanoo.Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on perustunut valtion vahvaan otteeseen markkinoista. Taustalla on ollut ajatus siitä, että markkinamekanismit eivät jaa taloustuotannon hedelmiä oikeudenmukaisesti, eivätkä markkinat ota lähes lainkaan huomioon esimerkiksi tuotannon negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristöhaittojen muodossa. Näin ollen ympäristölainsäädäntö, vahvat tulonsiirrot, laaja julkinen palveluverkosto ja valtio turvallisena sekä osittain demokraattisessa valvonnassa toimivana työnantajana ovat kaikki olleet osa suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita.
Viime aikoina on julkistettu lukuisia tutkimuksia, jotka ovat kertoneet 1980-luvulla tehtyjen talouspoliittisten päätösten tuhoisista seurauksista. Pääomaverotuksen progression poistamisen ja kokonaisveroasteen laskemisen sijaan viime vuosikymmeninä olisi pitänyt laajentaa julkisten palvelujen verkostoa, laman aikana valtion olisi pitänyt valtavien leikkauslistojen sijaan luoda lisää työpaikkoja aloille, jotka työllistävät suhteellisen hyvin (kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen) ja talouden päätöksentekoa olisi pitänyt uudistaa niin, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan työpaikoillaan erityisesti itseään koskeviin päätöksiin.
Tämän kaiken sijaan valtaosa Suomen talouden lisääntyneestä tehokkuudesta siirtyi suoraan rikkaimmalle väestönosalle.
Demari 4.3.2011
Tuloveron progressiivisuus on suorastaan romahtanut
Kuntaliiton pääekonomistille Juhani Turkkila on on kokenut ekonomisti, joka on kiertänyt monet työpaikat Suomen Pankista sisäministeriöön. Vaalikeskusteluissa on väitelty siitä, että Suomi on hyvää vauhtia menossa kohti tasaveroa. Turkkila osoittaa tammikuussa julkaistussa väitöskirjassaan, että näin todella on.
– Progressiivisella tuloverotuksella saatujen verotulojen merkitys valtion menojen rahoituksessa on vähentynyt huomattavasti, suorastaan romahtanut. Tulonjaon tasoittaminen progressiivisella asteikoilla on vähentynyt, Turkkila sanoo.
Turkkilan laskelmat osoittavat, että vuoden 2008 asteikon mukaan samoista reaalituloista määrättiin tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Ja kun valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, on progression osuus vähentynyt samalla merkittävästi.
Asteikkoja on vuoden 2008 jälkeenkin kevennetty edelleen. Eikä vaalikauden istunut porvarihallitus ole ainakaan vauhtia vähentänyt. Ja jos kokoomus on seuraavassa hallituksessa, asteikkojen kaventaminen jatkuu edelleen, onhan puolue luvannut jatkaa tuloverojen alentamista ensi vaalikaudellakin.
– Tuloveroasteikkojen merkittävästä keventämisestä huolimatta suuria tuloja ansaitsevien pyrkimys muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ei ole vähentynyt, koska suuria pääomatuloja verotetaan keveämmin kuin suuria ansiotuloja, Turkkila sanoo.