Suomea pidetään edelleen terveyserojen luokkayhteiskuntana. Terveyspalveluiden käyttö eri sosiaaliryhmien välillä on vieläkin samalla tasolla kuin reilu parikymmentä vuotta sitten. Parempituloiset suomalaiset käyvät edelleen tiuhempaan lääkärissä, ovat terveempiä ja elävät vanhemmiksi kuin alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvat toverinsa. Suomi on tässä suhteessa OECD-maiden kärkeä.

- Voidaan sanoa, että eriarvoisuus ei ole muuttunut vuosien 1987 ja 2009 välillä. Se on aika pysyvä ilmiö, joka liittyy tähän meidän järjestelmäämme, sanoo tutkimusprofessori Unto Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Eriarvoisuudesta syytetään muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, joka näyttäisi ylläpitävän ellei jopa lisäävän terveyseroja. Terveyskeskuksiin jonottavat ilmaisen työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät työttömät, kotiäidit ja eläkeläiset, joiden talous on muutenkin tiukalla.

Yle uutisoi noin vuosi takaperin siitä, kuinka terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä.

Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.

Tulotason ja terveyden välillä vallitsee selkeä yhteys ja eriarvoisuus varallisuudessa näkyy selkeästi terveyseroissa eri väestönosien välillä. Köyhempi väestönosa vanhenee nopeammin, rikkaampi väestönosa elää Suomessa 12 vuotta pidempään, erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat myös tässä suhteessa Suomessa korkeammat kuin muissa Länsi-Euroopan maissa ja esimerkiksi sydäntautiriski pysyy köyhällä väestönosalla korkeampana elintavoista huolimatta.

YLE-Uutiset 17.10.2011
Rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa länsimaiden jyrkimpiä

Suurituloiset suomalaiset ovat edelleen terveempiä ja elävät pidempään kuin pienituloiset, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Eriarvoisuus ei ole muuttunut vuosien saatossa, ja sen vähentämiseksi THL ottaisi mallia Ruotsista.

Suomea pidetään edelleen terveyserojen luokkayhteiskuntana. Terveyspalveluiden käyttö eri sosiaaliryhmien välillä on vieläkin samalla tasolla kuin reilu parikymmentä vuotta sitten. Parempituloiset suomalaiset käyvät edelleen tiuhempaan lääkärissä, ovat terveempiä ja elävät vanhemmiksi kuin alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvat toverinsa. Suomi on tässä suhteessa OECD-maiden kärkeä.

- Voidaan sanoa, että eriarvoisuus ei ole muuttunut vuosien 1987 ja 2009 välillä. Se on aika pysyvä ilmiö, joka liittyy tähän meidän järjestelmäämme, sanoo tutkimusprofessori Unto Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Työssäkäyvät saavat terveyspalveluja helpommin

Eriarvoisuudesta syytetään muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, joka näyttäisi ylläpitävän ellei jopa lisäävän terveyseroja. Terveyskeskuksiin jonottavat ilmaisen työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät työttömät, kotiäidit ja eläkeläiset, joiden talous on muutenkin tiukalla.

- Työterveyshuollossa palvelujen saatavuus on parempi kuin terveyskeskuksissa, Häkkinen toteaa.

Esimerkiksi lähete erikoislääkärille näyttäisi irtoavan helpommin työterveyslääkäriltä.

- Uskoisin, että siellä moneen asiaan puututaan aikaisemmin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen.
Ruotsin omalääkärimallia ehdotetaan Suomeen

Faktaa on ainakin se, että köyhille ja rikkaille tehdään suhteessa saman verran esimerkiksi pallolaajennusoperaatioita, vaikka köyhien keskuudessa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempiä. Myös alueelliset erot ovat huomattavia: pallolaajennuksia tehdään hyvinvoivassa Vaasassa suhteessa enemmän kuin köyhässä ja infarktiherkässä Itä-Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ajaakin Suomeen Ruotsin-mallia, joka yhdenvertaistaisi järjestelmää.

- Väestö saisi itse valita omalääkärinsä, ja omalääkäri voisi olla yksityiseltä tai julkiselta puolelta, Häkkinen selventää.