Tutkimus: Muiden rahallinen auttaminen tekee onnelliseksi
Taloussanomat:
Ihmisluontoa koskevaa akateemista keskustelua tärkeämpää on kuitenkin tarkastella, minkälaiseen toimintaan ihmisiä kannustetaan, sillä myös ympäristöllä on suuri merkitys ihmistoiminnan ohjaamisessa. Ahneuden ja kilpailun taloudessa instituutiot, kuten työmarkkinat ja yrityksen päätöksenteon hierarkiat, vaikuttavat luonnollisesti ihmisten toimintaan ja ajatteluun.
Osallisuustalouden visiossa kannustinjärjestelmät on pyritty rakentamaan niin, että ihmiset voivat edistää omaa etuaan vain auttamalla yhteistä etua – muun muassa tekemällä enemmän raskaiksi tai epämiellyttäväksi koettuja töitä. Ottamatta kantaa siihen, millainen "ihmisluonto" kokonaisuudessaan on, on järkevää kannustaa ihmisiä toisten huomioon ottamiseen, moniarvoisuuteen ja ahkeruuteen.
Taloussanomat 30.11.2011
Rahalla voi sittenkin ostaa onnea
Rahalla saa sittenkin onnea, mutta eri tavalla, kuin usein ajatellaan.
Business Insider -sivusto kertoo, että käyttämällä rahaa toisiin ihmisiin tekee onnelliseksi.
Sosiaalipsykologi ja professori Elizabeth Dunn ja psykologi ja apulaisprofessori Michael Norton tutkivat reilun 600 amerikkalaisen onnen tuntemuksia rahankäytön yhteydessä.
Ihmiset jotka käyttivät rahaa lahjojen ostamiseen toisille ja lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia.
Tutkimuksen mukaan mitä enemmän rahaa ihmiset käyttivät lahjoihin toisille tai hyväntekeväisyyteen, sitä onnellisempia he olivat.
Tutkimuksessa myös annettiin tietylle ryhmälle rahaa ja heitä pyydettiin käyttämään raha laskujen tai muiden kulujen tai lahjan ostamiseen itselleen. Toiselle ryhmälle annettiin rahaa ja heitä pyydettiin käyttämään raha hyväntekeväisyyteen tai lahjan ostamiseen jollekin toiselle. Jälkimmäinen ryhmä oli onnellisempi.
Sosiaalipsykologi ja professori Elizabeth Dunn ja psykologi ja apulaisprofessori Michael Norton tutkivat reilun 600 amerikkalaisen onnen tuntemuksia rahankäytön yhteydessä.
Ihmiset jotka käyttivät rahaa lahjojen ostamiseen toisille ja lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia.Ihmisen toimintaa tutkivat tieteenalat ovat viime aikoina laajentaneet ymmärrystä ihmisen toiminnan motiiveista. Oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tajua on havaittu jo 15 kuukauden ikäisillä lapsilla. Harvard Business Reviewssä tänä vuonna julkaistu artikkeli The Unselfish Gene kokosi viimeaikaisen evoluutiobiologian, psykologian, sosiologian, valtiotieteiden ja kauppatieteiden tutkimustuloksia ja päätyi siihen johtopäätökseen, että yleisesti toistettu käsitys ihmisestä oman materiaalisen edun ajajana on vähintäänkin harhaanjohtava.
Ihmisluontoa koskevaa akateemista keskustelua tärkeämpää on kuitenkin tarkastella, minkälaiseen toimintaan ihmisiä kannustetaan, sillä myös ympäristöllä on suuri merkitys ihmistoiminnan ohjaamisessa. Ahneuden ja kilpailun taloudessa instituutiot, kuten työmarkkinat ja yrityksen päätöksenteon hierarkiat, vaikuttavat luonnollisesti ihmisten toimintaan ja ajatteluun.
Osallisuustalouden visiossa kannustinjärjestelmät on pyritty rakentamaan niin, että ihmiset voivat edistää omaa etuaan vain auttamalla yhteistä etua – muun muassa tekemällä enemmän raskaiksi tai epämiellyttäväksi koettuja töitä. Ottamatta kantaa siihen, millainen "ihmisluonto" kokonaisuudessaan on, on järkevää kannustaa ihmisiä toisten huomioon ottamiseen, moniarvoisuuteen ja ahkeruuteen.
Taloussanomat 30.11.2011
Rahalla voi sittenkin ostaa onnea
Rahalla saa sittenkin onnea, mutta eri tavalla, kuin usein ajatellaan.
Business Insider -sivusto kertoo, että käyttämällä rahaa toisiin ihmisiin tekee onnelliseksi.
Sosiaalipsykologi ja professori Elizabeth Dunn ja psykologi ja apulaisprofessori Michael Norton tutkivat reilun 600 amerikkalaisen onnen tuntemuksia rahankäytön yhteydessä.
Ihmiset jotka käyttivät rahaa lahjojen ostamiseen toisille ja lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia.
Tutkimuksen mukaan mitä enemmän rahaa ihmiset käyttivät lahjoihin toisille tai hyväntekeväisyyteen, sitä onnellisempia he olivat.
Tutkimuksessa myös annettiin tietylle ryhmälle rahaa ja heitä pyydettiin käyttämään raha laskujen tai muiden kulujen tai lahjan ostamiseen itselleen. Toiselle ryhmälle annettiin rahaa ja heitä pyydettiin käyttämään raha hyväntekeväisyyteen tai lahjan ostamiseen jollekin toiselle. Jälkimmäinen ryhmä oli onnellisempi.