Kauppalehti: Vain joka kolmas maksaa progressiivista tuloveroa
Kauppalehti uutisoi, että:
Kauppalehti 09.01.2011
Vain joka kolmas maksaa progressiivista tuloveroa
Ansiotuloverotuksessa progressiivinen verotus koskettaa enää vajaata kahta miljoonaa suomalaista.
Yhä harvempi suomalainen kuuluu tulonjakoa tasaavan, eli progressiivisen tuloverotuksen piiriin. Progressiivinen verotus tasaa siis aikaisempaa vähemmän suomalaisten kasvavia tuloeroja.
Muutosta ovat vauhdittaneet erityisesti kaksi tekijää: tuloveroasteikon alarajoja on nostettu selvästi inflaatiota nopeammin sekä veroluokkien määrää on vähennetty yhdestätoista neljään vuoden 1989 kokonaisverouudistuksesta lähtien.
- Muutos on ollut valtaisa, mikä johtuu osittain siitä, että Suomessa on pienennetty jo pitkään tuloverojen merkitystä valtion tulolähteenä, sanoo tuloverotusta tutkinut Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila Kauppalehdelle.
Vuoden 2009 verovelvollisista vain 34 prosenttia kuului tuloeroja kaventavien tuloverojen piiriin, eli 1,75 miljoonaa suomalaista. Vielä vuonna 1989 vastaavan veromuodon piiriin lukeutui 57 prosenttia verovelvollisista, mikä vastasi silloin 2,8 miljoonaa suomalaista. Vähennystä on kertynyt siten yli miljoonan suomalaisen verran. Luvut perustuvat Verohallinnon keräämiin tilastoihin.
- Progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuuluvien osuus pienenee edelleen, koska vuosina 2010 ja 2011 verotusta on kevennetty, Turkkila arvioi.
Tuloveroprosentti laskenut kolmannekseen
Turkkilan pian tarkastettava väitös osoittaa, että palkansaajan ostovoimakorjatuista tuloista määrätään tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty.
- Toisin sanoen ja karkeasti yksinkertaistaen, nykypäivän keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa, Turkkila summaa.
Turkkilan mukaan tuloverotuksessa hyödynnettävien vähennyksien rakenne on muuttunut vuosikymmenten kuluessa voimakkaasti.
Vuoden 1993 verouudistus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen. Tuohon asti kansalaiset maksoivat progressiivista verotusta myös pääomatuloista. Samassa uudistuksessa otettiin käyttöön tuloista tehtävät alijäämähyvitykset, joista merkittävin on ollut asuntovelallisten hyödyntämä asuntolainan korkovähennys.
Inflaatio syönyt lähes 60 prosenttia
Vuoden 1989 kokonaisverouudistuksesta lähtien suomalaisten elinkustannukset ovat nousseet tarkasteluajanjaksolla lähes 60 prosenttia. Lisäksi suomalaisten reaalitulot ovat tuottavuuden ja talouskasvun kasvun myötä kohottaneet yhteistä, jakokelpoista kakkua merkittävästi, mikä on antanut julkisen talouden kasvulle runsaasti tilaa. Lisäksi valtion tulon lähteet ovat monipuolistuneet.
- Tulevaisuudessa ollaan kovilla, jos ei ihmeitä tapahdu. Esimerkiksi veroluonteisissa työeläkemaksuissa on tuntuvia nousupaineita, Turkkila arvioi.
Valtio aikoo kerätä kuluvana vuonna ansio- ja pääomatuloveroja 7,4 miljardia euroa, mikä vastaa vain reilua 20 prosenttia kaikista valtion veroista sekä veronluonteisista tuloista. Merkittävin osuus tulee arvonlisäverosta, josta kertynee 14,5 miljardia euroa.
Nykypäivänä kansalainen maksaa sitä enemmän veroa, mitä enemmän hän kuluttaa arvonlisäveron alaisia hyödykkeitä. Erityisesti työvoimavaltaisten palveluiden, erityisesti korkean tuottavuuden palveluiden, verotus kiristyy sitä mukaan, kun verotuksen painopiste siirtyy arvonlisäverotukseen.
Ansiotuloverotuksessa progressiivinen verotus koskettaa enää vajaata kahta miljoonaa suomalaista. (...) Progressiivinen verotus tasaa siis aikaisempaa vähemmän suomalaisten kasvavia tuloeroja.Tuloverotusta tutkinut Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila vertailee nykytilannetta ja tilannetta ennen vuoden 1989 kokonaisverouudistusta ja toteaa, että
Vuoden 2009 verovelvollisista vain 34 prosenttia kuului tuloeroja kaventavien tuloverojen piiriin, eli 1,75 miljoonaa suomalaista. Vielä vuonna 1989 vastaavan veromuodon piiriin lukeutui 57 prosenttia verovelvollisista, mikä vastasi silloin 2,8 miljoonaa suomalaista.
Vuoden 1993 verouudistus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen. Tuohon asti kansalaiset maksoivat progressiivista verotusta myös pääomatuloista.
Suomessa on pienennetty jo pitkään tuloverojen merkitystä valtion tulolähteenä. (...) Progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuuluvien osuus pienenee edelleen, koska vuosina 2010 ja 2011 verotusta on kevennetty (...) karkeasti yksinkertaistaen, nykypäivän keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa.Turkkilan tutkimuksen tulokset vahvistavat, kuinka Suomessa on siirrytty pois progressiivisesta verotuksesta kohti tasaveroa. Tuloerot ovat kasvaneet 2000-luvulla Suomessa OECD-maista nopeimmin.
Kauppalehti 09.01.2011
Vain joka kolmas maksaa progressiivista tuloveroa
Ansiotuloverotuksessa progressiivinen verotus koskettaa enää vajaata kahta miljoonaa suomalaista.
Yhä harvempi suomalainen kuuluu tulonjakoa tasaavan, eli progressiivisen tuloverotuksen piiriin. Progressiivinen verotus tasaa siis aikaisempaa vähemmän suomalaisten kasvavia tuloeroja.
Muutosta ovat vauhdittaneet erityisesti kaksi tekijää: tuloveroasteikon alarajoja on nostettu selvästi inflaatiota nopeammin sekä veroluokkien määrää on vähennetty yhdestätoista neljään vuoden 1989 kokonaisverouudistuksesta lähtien.
- Muutos on ollut valtaisa, mikä johtuu osittain siitä, että Suomessa on pienennetty jo pitkään tuloverojen merkitystä valtion tulolähteenä, sanoo tuloverotusta tutkinut Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila Kauppalehdelle.
Vuoden 2009 verovelvollisista vain 34 prosenttia kuului tuloeroja kaventavien tuloverojen piiriin, eli 1,75 miljoonaa suomalaista. Vielä vuonna 1989 vastaavan veromuodon piiriin lukeutui 57 prosenttia verovelvollisista, mikä vastasi silloin 2,8 miljoonaa suomalaista. Vähennystä on kertynyt siten yli miljoonan suomalaisen verran. Luvut perustuvat Verohallinnon keräämiin tilastoihin.
- Progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuuluvien osuus pienenee edelleen, koska vuosina 2010 ja 2011 verotusta on kevennetty, Turkkila arvioi.
Tuloveroprosentti laskenut kolmannekseen
Turkkilan pian tarkastettava väitös osoittaa, että palkansaajan ostovoimakorjatuista tuloista määrätään tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty.
- Toisin sanoen ja karkeasti yksinkertaistaen, nykypäivän keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa, Turkkila summaa.
Turkkilan mukaan tuloverotuksessa hyödynnettävien vähennyksien rakenne on muuttunut vuosikymmenten kuluessa voimakkaasti.
Vuoden 1993 verouudistus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen. Tuohon asti kansalaiset maksoivat progressiivista verotusta myös pääomatuloista. Samassa uudistuksessa otettiin käyttöön tuloista tehtävät alijäämähyvitykset, joista merkittävin on ollut asuntovelallisten hyödyntämä asuntolainan korkovähennys.
Inflaatio syönyt lähes 60 prosenttia
Vuoden 1989 kokonaisverouudistuksesta lähtien suomalaisten elinkustannukset ovat nousseet tarkasteluajanjaksolla lähes 60 prosenttia. Lisäksi suomalaisten reaalitulot ovat tuottavuuden ja talouskasvun kasvun myötä kohottaneet yhteistä, jakokelpoista kakkua merkittävästi, mikä on antanut julkisen talouden kasvulle runsaasti tilaa. Lisäksi valtion tulon lähteet ovat monipuolistuneet.
- Tulevaisuudessa ollaan kovilla, jos ei ihmeitä tapahdu. Esimerkiksi veroluonteisissa työeläkemaksuissa on tuntuvia nousupaineita, Turkkila arvioi.
Valtio aikoo kerätä kuluvana vuonna ansio- ja pääomatuloveroja 7,4 miljardia euroa, mikä vastaa vain reilua 20 prosenttia kaikista valtion veroista sekä veronluonteisista tuloista. Merkittävin osuus tulee arvonlisäverosta, josta kertynee 14,5 miljardia euroa.
Nykypäivänä kansalainen maksaa sitä enemmän veroa, mitä enemmän hän kuluttaa arvonlisäveron alaisia hyödykkeitä. Erityisesti työvoimavaltaisten palveluiden, erityisesti korkean tuottavuuden palveluiden, verotus kiristyy sitä mukaan, kun verotuksen painopiste siirtyy arvonlisäverotukseen.