Työajan lyhentäminen lisäsi työtehoa uusiseelantilaisessa rahoitusfirmassa

Uusiseelantilainen bisnesmies Andrew Barnes luki talouslehdestä työelämää käsitteleviä tutkimuksia.

Ajattelua vaativissa töissä tehokas työaika on vain noin kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa, kertoivat kansainväliset tutkimustulokset.

– Aloin miettiä, mitä voisin tehdä parantaakseni oman yhtiöni tuottavuutta, Barnes kertoo sähköpostitse Ylelle.

Pohdinta tuotti tulosta. Barnes teki työntekijöilleen tarjouksen, joka oli melkein liian hyvä ollakseen totta.

Suostutteko tekemään töitä neljänä päivänä viikossa niin, että palkka pysyy samana?

Tätä kysymystä ei tarvinnut esittää kahta kertaa, työntekijät suostuivat.

[...]

Kuusi viikkoa kestänyt kokeilu oli onnistunut kaikilla mittareilla laskettuna.

Aucklandin yliopiston seurantatutkimuksesta käy ilmi, että työntekijöiden stressi väheni, he olivat tehokkaampia töissään ja luottamus yhtiön johtoon ja esimiehiin kasvoi.

Aucklandin teknillisen yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Jarrod Haar on innoissaan tutkimustuloksista.

– Tärkein havainto oli, että kun työntekijät saivat itse suunnitella muutosta, he tekivät työnsä paremmin, Haar kertoo Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

Työntekijöiden kuuleminen päätöksenteossa näkyi myös tuloksissa.

– Työteho ei laskenut ollenkaan. Itse asiassa, useimmissa ryhmissä se vain kasvoi, yrityksen omistaja Andrew Barnes kertoo.

Työntekijöiden osallistuminen työpaikalla heidän omia työasioitaan koskevaan päätöksentekoon lisää työhön sitoutumista, viihtymistä ja työtehoa. Esimerkiksi aivotutkija Katri Saarikivi on peräänkuuluttanut useissa puheenvuoroissaan työtenkijöiden aseman parantamista työnsä suunnittelussa. Monet työntekijöiden vapautta lisäävät aloitteet on usein suunnattu käsitteellisen työn aloille, mikä voisi hyvin aiheuttaa työerojen kasvua entisestään.

Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen onkin peräänkuuluttanut laajempia kokeiluja erityisesti julkiselle sektorille, jossa on hyvin monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuudet kokeilujen pitkäaikaiseen seurantaan. Syksyllä avattavassa HUS:n lastensairaalassa Helsingissä halutaankin vähentää johtajien valtaa ja siitä aiheutuvaa turhaa byrokratiaa antamalla työntekijöille aikaisempaa enemmän päätösvaltaa oman työkuvansa toteuttamisesta. 

Lue myös: