Miten taloutta tulisi suunnitella, jotta se olisi sekä demokraattinen että ekologisesti kestävä? Parecon Finlandin lukijoille tutut teemat, kuten osallisuustalous ja demokraattinen suunnittelu, ovat saaneet lisää syvyyttä viimeaikaisista tutkimuksista ja kasvavasta keskustelusta ekologisen katastrofin vaikutusten hillitsemiseen ja korjaamiseen.

Matthias Schmelzerin, Cédric Durandin ja Elena Hofferberthin artikkeli “Planning beyond growth: The case for economic democracy within ecological limits” tarkastelee, miten talouskasvusta luopuminen voi edistää ekologisesti kestävää tulevaisuutta. He käsittelevät tekstissään kysymystä siitä, miten tiettyjä haitallisia sektoreita, kuten fossiilisia polttoaineita ja ylituotantoa, on supistettava samalla, kun hyvinvointia tukevia aloja, kuten hoivatyötä ja uusiutuvaa energiaa, vahvistetaan. Degrowth-ajattelussa onkin yhä keskeisempää demokraattinen suunnittelu, jossa kansalaiset ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon taloudellisista kysymyksistä.

Yousaf Nishat-Botero puolestaan painottaa artikkelissaan “Planning’s Ecologies”, että markkinatalouden kyvyttömyys huomioida luonnon ja ihmisen niin sanottuja aineenvaihduntasuhteita aiheuttaa jatkuvasti ongelmia. Ihmisen ja luonnon aineenvaihduntasuhteella tarkoitetaan sitä, miten ihmiset käyttävät luonnon resursseja, kuten energiaa, raaka-aineita ja vettä, ja miten nämä resurssit palautuvat takaisin ympäristöön jätteinä ja päästöinä. Näin kuvataan taloudellisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin ja sitä, onko resurssien käyttö kestävällä pohjalla.

Myös suomalaisen BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ovat nostaneet esiin samanlaisia ongelmia ja korostaneet talouden aineenvaihduntasuhteiden muuttamisen tärkeyttä. Onkin pohdittava vakavasti, voiko nykyinen talouskasvupainotteinen ja toiveikas "decoupling"-ajattelu vastata ennennäkemättömän vakavaan ekologiseen tuhoon lainkaan riittävästi. Resurssien käytön vähentämiseen ja planeetan kantokyvyn kunnioittamiseen tarvittaisiin nimenomaan resurssien hallinnointiin ja kohdentamiseen liittyviä vahvoja rakenteellisia muutoksia.

Osallisuustalouden esimerkki tarjoaa lupaavia ja taloustieteellisesti vertailukelpoisia välineitä näiden rakenteellisten muutosten toteuttamiseen. Malli haastaa markkinatalouden lyhyen aikavälin voitontavoittelun ja tarjoaa sen sijaan ratkaisuja myös pitkäjänteisiin toimiin talouden kestävyyden puolesta, jotka tukevat niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointia.