Taloussanomat kirjoittaa Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksesta, jossa Suunnittelija Pekka Ruotsalainen ennustaa, että sekä tuloerot että pienituloisten määrä kasvavat jatkossakin. Taloussanomien haastattelemat kansantaloustieteilijät lehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja vanhempi tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ovat samoilla linjoilla.

Riihelä perustelee tulevaisuudenkuvaa parikymmentä vuotta kasvaneiden tuloerojen kasvun syillä. Jo ennestään hyvin ansainneiden tulot ovat kasvaneet eniten, mikä selittyy Riihelän mukaan etenkin pääomatulojen kasvulla. Sen taustalla on veropäätös:1980-luvun lopussa ansiotuloverotus eriytettiin pääomaverotuksesta.

Pienituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot ovat miltei polkeneet paikallaan, mutta suurituloisimman prosentin reaalitulot ovat kasvaneet huimasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2007 ne olivat 2,4 kertaa niin suuret kuin 12 vuotta aiemmin.

Taloussanomien mukaan Pekka Ruotsalainen kirjoittaa raportissaan tuloerojen kasvun olevan markkinavoimien aiheuttama ilmiö.

Tanninen muistuttaa, että samaan aikaan, kun johtajien palkat kannustinpalkkioineen ovat kohonneet, työvoimaa on alettu käyttää yhä joustavammin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupoissa on paljon osa-aikaisia, joiden kokonaistulot jäävät niukoiksi.

Hän huomauttaa, että nykyisin yritysjohto ja eliittiin kuuluvat sopivat keskenään palkkatasonsa. Ongelmana on, että he sen enempää kuin poliittinen eliittikään eivät enää kohtaa muita kuin samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia.

Riihelä kyseenalaistaa väittämän, jonka mukaan tuloerojen pitää kasvaa, jotta talous pysyisi elinvoimaisena. Hänen mukaansa mikään tutkimustulos ei yksiselitteisesti tue tätä näkemystä.

Vaikka talouskasvun kiihtyminen Riihelän mukaan todennäköisesti laajentaa tulojakaumaa jälleen, kyse ei ole mistään hallitsemattomasta ilmiöstä.

– Toisin kuin poliitikot usein väittävät, tämä ei ole vääjäämätön kehityskulku.

Riihelä korostaa, että tuloeroihin voidaan vaikuttaa. Hänen mukaansa verotus ja yhteiskunnan tuet ovat merkittäviä tekijoitä.

Markkinoiden säätelyn purkaminen ja verotuksen alentaminen on saattanut Suomessa alkuun kehityskulun, joka on aikaansaanut OECD-maiden kovimman tuloerojen kasvun. Samalla köyhyyden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tuloerojen kasvun myötä Suomi jakautuu entistä voimakkaammin yhteiskuntaluokkiin, jotka eivät enää kohtaa toisiaan kuten Tanninenkin sanoo. Näin yhteiskuntaluokkien erkaantuminen on omiaan ruokkimaan tuloerojen kasvua, koska kuten Riiheläkin sanoo, tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki vaan ilmiö on riippuvainen harjoitetusta politiikasta.

Taloussanomat 17.3.2011
Tuloerot tulivat Suomeen jäädäkseen

Suomessa ei ole enää paluuta 1980-luvun kaltaisiin pieniin tuloeroihin. Eriarvoisuus on asiantuntijoiden mukaan tullut jäädäkseen ja voi kasvaa lisääkin. Tuloerojen kasvu ei heidän mukaansa näytä riippuvan lainkaan siitä, mikä puolue on vallassa. Vaikka vaalien alla keskustelua voidaan käydä kiihkeästi, niin todellisuus voi olla toista kuin ihanteet.

Paisuneet tuloerot tuskin supistuvat. Suunnittelija Pekka Ruotsalainen arvioi Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa, että on helppo ennustaa tuloerojen ja pienituloisten määrän jäävän selvästi entistä suuremmaksi.

– Paluu 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin ei tunnu todennäköiseltä, hän kirjoittaa.

Kansantaloustieteilijät lehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja vanhempi tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta pitävät johtopäätöstä realistisena.

Riihelä perustelee tulevaisuudenkuvaa parikymmentä vuotta kasvaneiden tuloerojen kasvun syillä. Jo ennestään hyvin ansainneiden tulot ovat kasvaneet eniten, mikä selittyy Riihelän mukaan etenkin pääomatulojen kasvulla. Sen taustalla on veropäätös:1980-luvun lopussa ansiotuloverotus eriytettiin pääomaverotuksesta.

Myös ansiotulon verot ovat pienentyneet. Tilastokeskuksen mukaan 72 000 euroa vuodessa ansainnut olisi vuonna 2009 joutunut maksamaan ansiotuloveroja valtiolle noin 11 800 euroa vuodessa. Vuoden 1995 veroasteikon mukaan elinkustannusindeksillä oikaistu summa olisi ollut noin 20 000 euroa.

Pienituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot ovat miltei polkeneet paikallaan, mutta suurituloisimman prosentin reaalitulot ovat kasvaneet huimasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2007 ne olivat 2,4 kertaa niin suuret kuin 12 vuotta aiemmin.

Tuloerot kasvavat vastaisuudessakin

Finanssikriisi näivetti pääomatuloja, mikä laski selvästi varakkaimpien ansioita. Riihelä ennakoi, että talouskasvun kiihtyminen kääntää tilanteen nopeasti.

– Ellei mitään dramaattista tapahdu, on todennäköistä että sama kehitys jatkuu ja tuloerot kasvavat edelleen, hän sanoo.

Ruotsalainen kirjoittaa markkinavoimien aiheuttamasta tuloerojen kasvusta. Tanninen muistuttaa, että samaan aikaan, kun johtajien palkat kannustinpalkkioineen ovat kohonneet, työvoimaa on alettu käyttää yhä joustavammin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupoissa on paljon osa-aikaisia, joiden kokonaistulot jäävät niukoiksi.

Muissakin länsimaissa tuloerot ovat kasvaneet, mutta Ruotsalaisen mukaan kehitys ei ole ollut niin rajua kuin Suomessa.

– Suomi on viime vuosina ajanut tuloerojen suuruudessa kirkkaasti muiden Pohjoismaiden edelle.

Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet

Tannisen mukaan Suomessa yhteiskunnan tuloja tasaava vaikutus on verotuksen ja tulonsiirtojen osalta heikentynyt.

– Yhteiskunnan arvostukset ovat muuttuneet, hän korostaa.

Tanninen viittaa Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin lausuntoihin, joissa tämä hämmästelee tuloeroista ja verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä käytävää keskustelua. Kalevan tammikuisen uutisen mukaan Wahlroosin mielestä tulonjaossa Suomi on taivasten valtakunta ja tuloerojen tasaus tai verotuksen progressiivisuuden lisääminen eivät paranna Suomen kilpailukykyä.

– Edes Yhdysvalloissa ei 1950- ja -60-luvuilla hyväksytty sitä, että johtajat vaativat itselleen kohtuuttomat edut, Tanninen sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyisin yritysjohto ja eliittiin kuuluvat sopivat keskenään palkkatasonsa. Ongelmana on, että he sen enempää kuin poliittinen eliittikään eivät enää kohtaa muita kuin samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia.

Aate kuin aate – tuloerot ovat kasvaneet

Tuloerot ja niihin liittyvä suhteellinen pienituloisuus ovat Ruotsalaisen mukaan lisääntyneet riippumatta siitä, ketkä maata ovat hallinneet. 1990-luvun alun jälkeen valta on vaihdellut poliittisen värikirjon ja eri kokoonpanojen välillä paljon.

– Lopputuloksessa ei näy, ketkä ovat olleet tekemässä päätöksiä, Riihelä sanoo.

Hän huomauttaa, että vaalien alla keskustelu on kiihkeää, mutta lupaukset saattavat olla toista kuin käytäntö.

Periaatteessa valveutuneen äänestäjän pitäisi vaihtaa ehdokasta, jos tämä ei ole toteuttanut lupauksiaan. Tanninen huomauttaa, että äänestyspäätös on kiinni monesta eri asiasta. Demokratiassa yksittäisen edustajan ääni voi lisäksi hukkua enemmistön näkemyksen alle.

Talouskasvu ei lisää tuloeroja välttämättä

Välillä väitetään, että tuloerojen pitää kasvaa, jotta talous pysyisi elinvoimaisena. Riihelän mukaan tällaista yksiselitteistä tutkimustulosta ei ole olemassa.

Vaikka talouskasvun kiihtyminen Riihelän mukaan todennäköisesti laajentaa tulojakaumaa jälleen, kyse ei ole mistään hallitsemattomasta ilmiöstä.

– Toisin kuin poliitikot usein väittävät, tämä ei ole vääjäämätön kehityskulku.

Riihelä korostaa, että tuloeroihin voidaan vaikuttaa. Hänen mukaansa verotus ja yhteiskunnan tuet ovat merkittäviä tekijoitä.

On ollut puhetta, että pääomatulojen verotusta pitäisi nostaa.

– Ei vaikuta siltä, että pääomatuloja alettaisiin verottaa vaikkapa samalla tavalla kuin ansiotuloja, hän huomauttaa.

Ruotsalaisen mielestä tuloverotuksesta ei näytä olevan apua tuloerojen supistamiseen etenkään, jos viime aikoina esitetyt verotuksen uudistusehdotukset toteutetaan. Valtion velkaantumisen takia sosiaaliturvaetuuksien nostokaan ei hänestä vaikuta todennäköiseltä keinolta kutistaa tuloeroja. Myös väestön vanheneminen pikemminkin kasvattaa kuin vähentää tuloeroja.

Suomessa on puhuttu arvonlisäveron nostamisesta. Ruotsalainen huomauttaa, että kulutusverotuksen lisääntyminen kasvattaa tuloveroja.

– Tuloihin suhteutettuina pienituloisimmat maksavat kulutusveroja enemmän kuin suurituloiset, hän muistuttaa.

Ovatko mahdollisuudet yhtäläiset kaikille?

Tuloerokeskustelussa sanotaan usein, että mitä pahaa siinä on, että rikkaat rikastuvat, jos köyhimmätkin pärjäävät. Yksi teoria on, että varakkaiden hyvinvoinnista tihkuu hyvää myös köyhimmille.

– Näin voi olla, jos yhteiskunta antaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet, Hannu Tanninen huomauttaa.

Länsimaissa on kuitenkin tapana suhteuttaa köyhimpien rahatilanne keskimääräiseen käytettävissä olevien tulojen määrään. Riihelä sanoo, että tuloerot eriyttävät ihmiset toisistaan, mikä voi horjuttaa yhteiskuntarauhaa.