Tiede-lehti kirjoittaa
Science-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta:
Köyhät tekevät usein valintoja, jotka vievät ojasta allikkoon. He tuhlaavat tuloksetta rahapeleihin, säästävät liian vähän ja ottavat liian isoja lainoja. Kun kerran nämä valinnat yleensä vain pahentavat vähävaraisten taloudellista tilannetta, miksi he tekevät niitä?
Niukat olot heikentävät ihmisten päätöksentekoa, vastaa Chicagon yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Anuj Shah työtovereineen. Kun varat on vähissä, aivot askartelevat alinomaa ruokakaupan hinnoissa tai seuraavan kuun vuokranmaksussa. Huomio kapenee, ja ihminen laiminlyö kauaskantoisemmat tarpeet.
Tutkijat Anuj K. Shah Chicagon yliopistosta, Sendhil Mullainathan Harvardin yliopistosta ja Eldar Shafir Princetonin yliopistosta tekivät sarjan kokeita, joissa selvitettiin miten resurssien niukkuus vaikuttaa ihmisten toimintaan. He lähtivät liikkeelle oletuksesta, että resurssien niukkuus vaikuttaa voimakkaasti ihmisten tapaan suhtautua käsillä oleviin ongelmiin ja päätöksentekoon.
Kun ihmisellä on runsaasti rahaa, jokapäiväiset menot kuten ruoka ja vuokra hoidetaan sitä mukaan kun niitä ilmenee. Kuluja tulee ja menee, eikä niitä jouduta sen kummemmin pohtimaan. Kuitenkin rahojen ollessa tiukalla on kuluista vaikeampi selvitä. Tällöin kauppalaskun tai vuokran kaltaiset menoerät eivät enää ole vain arkipäivää, vaan vaativat enemmän huomiota. Rahan puute saa jokapäiväiset menoerät tuntumaan painavammilta. Ja kun nämä tuntuvat vakavammilta ja vievät voimakkaammin huomiomme, paneudumme tiiviimmin niiden ratkaisemiseen.
Muissa tutkimuksissa on havaittu saman logiikan vaikuttavan minkä tahansa niukkuuden taustalla. Janoiset ja nälkäiset ihmiset keskittyvät enemmän syömiseen ja juomiseen liittyviin tekijöihin. Kiireelliset ihmiset keskittyvät voimakkaammin kaikista asioihin, joiden hoitamisessa on pahin kiire. Tutkijoiden mukaan sama psykologinen logiikka vaikuttaa monissa yhteyksissä: ihmiset kiinnittävät eniten huomiota ongelmiin, joiden taustalla vaikuttaa jonkinlainen niukkuus.
Ja koska niukkuus aiheuttaa voimakkaampaa keskittymistä tiettyihin ongelmiin, johtaa se tutkijoiden mukaan muiden ongelmien huomiotta jättämistä. Keskittyminen viikottaisiin ruokamenoihin saattaa johtaa ensi kuun vuokran laiminlyömiseen. Keskittyessämme töihin, jotka täytyy saada tällä viikolla valmiiksi, saatamme laiminlyödä ensi viikkoa varten tehtäviä töitä.
Tämän laiminlyönnin logiikan avulla voidaan selittää miksi ihmiset ottavat lyhytaikaisia lainoja, joiden korot saattavat kohota jopa 800 prosenttiin. Näiden lainojen myötä saatetaan selvitä kiireellisimmistä menoista, mutta lainasta maksettavan koron vuoksi on tulevista lainoista entistä vaikeampi selvitä. Kun niukkuus saa aikaan huomion keskittymisen käsillä oleviin ongelmiin, kiinnitetään huomiota vain lainan hyötyihin, ei sen kustannuksiin.
Tutkijoiden mukaan tästä olettamuksesta on johdettavissa selkeä ennuste: kaikenlainen niukkuus johtaa taipumukseen lainata siten, että on vaikea arvioida kattavatko lainasta saatavat hyödyt siitä aiheutuvat kustannukset. Sama pätee sekä köyhiin että kiireisiin. Kiireiset ihmiset venyttävät tärkeiden, mutta vähemmän kiireisien asioiden hoitamista keskittyessään asioihin, jotka täytyy saada nopeammin valmiiksi.
Testatakseen olettamuksiaan, tutkijat loivat erilaisia koeasetelmia. Ensimmäisessä ja toisessa kokeessa osoitetaan, kuinka niukkuus saa aikaan voimakkaamman keskittymisen käsillä olevaan ongelmaan. Toisessa, kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kokeessa osoitetaan kuinka ja miksi niukkuus ajaa ihmisiä lainaamaan. Kaikissa kokeissa osallistujien budjetit määräytyivät sattumanvaraisesti. "Köyhien" osallistujien budjetti oli pienempi kuin "rikkailla", ja budjetit jakautuivat "palkkoina" pelin eri kierroksille. Köyhien osallistujien palkat olivat suhteessa pienemmät verrattuna rikkaiden palkkoihin.
Jokaisella kierroksella osallistujat käyttivät resursseja hankkiakseen palkintoja. Jos osallistujat eivät tietyllä kierroksella käyttäneet budjettiaan loppuun, käyttämättömät varat säästyivät seuraavalle kierrokselle. Osallistujien mahdollisuudet lainaamiseen olivat myös erilaiset. Osalle ei annettu mahdollisuutta lainata, joten budjetin loppuessa heidän tuli siirtyä seuraavalle kierrokselle. Toiset saivat lainata "rahayksiköitä" hintaan R, mikä tarkoitti että kierrokselle lainatut yksiköt vähensivät R:n verran yksiköitä heidän kokonaisbudjetistaan.
Ensimmäisessä kokeessa osallistujat pelasivat eräänlaista Onnenpyörää. Varat jaettiin antamalla osallistujille eri määrä arvauksia. Köyhät osallistujat saivat yhteensä 84 arvausta (6 per kierros) ja rikkaat saivat 280 arvausta (20 per kierros). Aiemmissa tutkimuksissa oli havaittu voimakkaan peliin keskittymisen aiheuttaman uupumusta kognitiivisella alueella, ja täten heikompaa suoriutumista pelin jälkeen tehdyissä kognitiivista päättelyä vaativissa tehtävissä. Osallistujille teetettiinkin pelin jälkeen huomiokykyä ja tiedonkäsittelyä testaavia tehtäviä. Nämä kokeet olivat samanlaisia sekä rikkaille että köyhille osallistujille.
Tutkijoiden mukaan olisi myös perusteltua olettaa rikkaiden osallistujien olevan uupuneempia pelin jälkeen, koska he kuluttivat enemmän aikaa ja arvauksia pelatessaan Onnenpyörää. Kuitenkin tutkijoiden olettamusten suuntaisesti köyhien tulisi olla uupuneempia, koska he keskittyisivät peliin enemmän, vaikka käyttäisivätkin vähemmän aikaa.
Kokeen tuloksena olikin, että köyhät osallistujat selvisivät Onnenpyörän jälkeisistä kokeista rikkaita huonommin. Tämä viittaisi siihen, että vaikka köyhät kuluttivat vähemmän aikaa ja arvauksia, niukkuus sai heidät keskittymään peliin voimakkaammin, ja he olivat sen johdosta uupuneempia pelin jälkeen.
Toisessa kokeessa kävi selkeämmin ilmi kuinka niukkuus vaikuttaa peliin keskittymiseen. Osallistujat pelasivat Angry Birds -tyyppistä peliä, jossa ammuttiin ritsalla kohteita, joista sai pisteitä. Köyhien budjetti oli 30 laukausta (3 per kierros) ja rikkaiden 150 laukausta (15 per kierros). Osalle tarjottiin mahdollisuus lainata hintaan R, joka tarkoitti käytännössä 100 % korkoa. Osallistujat pelasivat peliä kunnes heidän budjettinsa oli kulunut loppuun.
Tutkijat selvittivät kuinka niukkuus vaikuttaa keskittymiseen mittaamalla aikaa, jonka osallistujat käyttivät yhteen laukaukseen (eli kuinka harkiten he käyttivät resurssinsa). Köyhät kuluttivat jokaisella kierroksella enemmän aikaa sekä ensimmäiseen että myöhempiinkin laukauksiin kuin rikkaat. Rikkailla oli kannustimia keskittyä peliin, koska kaikki osallistujat saattoivat tienata pelissä pisteitä, joilla saattoi voittaa palkinnon. Silti rikkaat keskittyivät heikommin kuin köyhät heti alusta alkaen. Tästä johtuen he myös suoriutuivat tästä pelistä huonommin kuin köyhemmät.
Tutkijoiden mukaan niukkuus saa ihmiset laiminlyömään tulevia kierroksia ja lainaamaan resursseja niiden kustannuksella. Toisessa kokeessa jokainen laukaus yli kierroksen budjetin laskettiin lainatuksi ja ne laskettiin yhteen pelin edetessä. Kokeessa köyhät lainasivat enemmän kuin rikkaat. Lainaaminen oli myös haitallista. Rikkaat suoriutuivat yhtäläisesti huolimatta siitä, saattoivatko he lainata vai eivät, mutta köyhät suoriutuivat paremmin, jos heillä ei ollut mahdollisuutta lainata. Tämä viittaisi tutkijoiden mukaan taipumukseen lainata liikaa.
Lainattujen yksiköiden määrä oli myös merkittävästi yhteydessä keskittymisen tasoon. Mitä enemmän osallistujat käyttivät aikaa yhteen laukaukseen, sitä enemmän he lainasivat myöhemmin. Eli mitä enemmän osallistujat keskittyivät tämänhetkiseen kierrokseen, sitä enemmän he laiminlöivät tulevia.
Tutkijat halusivat varmistaa, etteivät kokeista saadut tulokset olleet sidoksissa vaan tiettyyn yhteyteen tekemällä samankaltaisen kokeen, mutta jossa niukkaa oli tällä kertaa ajasta. Kokeessa osallistujille teetettiin tietokilpailu, jossa jokaiseen kysymykseen sai vastata usean kerran. Jokaisella kierroksella tuli uusi kysymys ja oikeasta vastauksesta sai pisteitä. Köyhien osallistujien budjetti oli 300 sekuntia (15 per kierros) ja rikkaiden 1000 sekuntia (50 per kierros) ja osallistujat pelasivat kunnes heidän budjettinsa oli loppu. Osa ei saanut lainata, osa sai lainata ilman korkoa ja osa korolla.
Huolimatta korkotasosta, köyhät osallistujat lainasivat enemmän suhteessa budjettiinsa kuin rikkaat. He myös lainasivat tässäkin kokeessa liikaa. Rikkaat pärjäsivät yhtäläisesti huolimatta siitä saivatko he lainata vai eivät. Köyhät selvisivät parhaiten silloin kuin he eivät saaneet lainata, huonommin kun saivat lainata ilman korkoa ja huonoiten kun he lainasivat korolla. Sama niukkuuden logiikka päti niin tässäkin yhteydessä kuin aiemmissakin kokeissa.
Varmistaakseen etteivät ihmiset lainanneet liikaa sen takia, koska lainaamisen kustannukset eivää olleet tarpeeksi ilmeisiä, tutkijat muuttivat peliä neljännessä kokeessa siten, että lainaaminen loisi velkaa heti seuraavalle kierrokselle. Eli jokaisen kierroksen budjetti riippui siitä, olivatko osallistujat lainanneet vai säästäneet edellisellä kierroksella. Aloitusbudjetti oli sama kuin edellisellä kerralla, mutta jokaisen kierroksen jälkeen käytettävissä oleva budjetti jaettiin tasan tulevien kierrosten kesken. Liiallinen lainaaminen johtaisi siis välittömästi pienempään budjettiin seuraavalla kierroksella.
Köyhät osallistujat lainasivat edelleen suhteessa enemmän kuin rikkaat. Tästä johtuen heidän budjettinsa pieneni myös nopeammin. He eivät myöskään muuttaneet lainaamistapaansa velan kasautuessa vaan päinvastoin, mitä pienemmäksi heidän budjettinsa väheni, sitä enemmän he lainasivat suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Rikkaat osallistujat pärjäsivät jälleen yhtäläisesti, riippumatta siitä saivatko he lainata vai eivät. Myös köyhät osallistujat pärjäsivät tässäkin kokeessa huonommin saadessaan mahdollisuuden lainata ja paremmin, kun mahdollisuutta lainaamiseen ei ollut.
Tutkijoiden mukaan viidennessä kokeessa saatiin selkeää tukea olettamukselle, että niukkuus vaikuttaa asioiden huomiotta jättämiseen. Kokeessa pelattiin jälleen tietovisaa, ja osa osallistujista sai nähdä tietokoneruudun alareunassa etukäteen seuraavan kierroksen kysymyksen. Tutkijat olettivat köyhien osallistujien olevan liian keskittyneitä käsillä olevaan kysymykseen pystyäkseen huomioimaan seuraavaksi tulevan kysymyksen, kun taas rikkaat pystyisivät paremmin ottamaan seuraavan kysymyksen huomioon ja arvioimaan tämän perusteella onko viisasta siirtyä seuraavalle kierrokselle. Kaikkien osallistujien oli mahdollista lainata.
Köyhät osallistujat selviytyivät pelistä yhtä hyvin huolimatta siitä, saivatko he nähdä seuraavan kysymyksen ennakkoon vai eivät. Rikkaat taas selviytyivät paremmin, jos he saivat vähdä seuraavan kysymyksen. Tämä saattaisi johtua siitä, ettei köyhillä ollut aikaa katsoa seuraavaa kysymystä, mutta kuten aiemmista kokeista kävi ilmi, köyhät käyttivät liikaa aikaa jokaisen kysymyksen kohdalla eli he lainasivat liikaa. Verrattuna tilanteeseen ilman ennakkoon näytettyjä kysymyksiä heillä oli mahdollisuus pärjätä paljon paremmin. Ja jos he olisivat käyttäneet lainaamansa ajan seuraavan kierroksen arviointiin ja sinne siirtymiseen aiemmin sen ollessa kannattavaa, he olisivat näin tehneetkin.
Ennakkoon näytetyt kysymykset siis auttoivat rikkaita säästämään enemmän ja ne olisivat voineet auttaa köyhiä lainaamaan vähemmän. Kuitenkin köyhät osallistujat olivat liian keskittyneitä käsillä olevaan kysymykseen hyötyäkseen tästä mahdollisuudesta.
Tutkijoiden mielestä nämä kaikki kokeet tarjoavat yhdessä vakuuttavat perusteet uskoa, että resurssien niukkuus johtaa voimakkaampaan keskittymiseen käsillä oleviin ongelmiin ja sitä kautta tulevaisuuden ongelmien laiminlyömiseen tai ennakoimattomuuteen. Liiallinen lainaaminen suurilla koroilla on tästä hyvä esimerkki. Kokeita voitaisiin tulkita myös niin, että köyhät ja rikkaat kohtaavat ongelmat samalla tavalla, mutta köyhien mahdollisuudet ongelmien ratkaisemiseen ovat rajallisemmat ja tämän takia he ajautuvat lainaamaan likaa. Kuitenkin ensimmäisen ja toisen kokeen tulokset viittaisivat selkeästi siihen, etteivät köyhät ja rikkaat suhtaudu tehtäviin samalla tavalla, vaan köyhät keskittyvät niihin tiiviimmin.
On esitetty, että niukkuus aiheuttaa kognitiivista kuormitusta, joka sitten heikentää suorituskykyä. Kognitiivinen kuormitus saattaa heikentää ihmisten mahdollisuuksia arvioida ovatko korkotasot järkeviä vai eivät, saada ihmiset hyödyntämään resurssejaan tehottomammin tai saada heidät ottamaan suurempia taloudellisia riskejä. Tutkijoiden mukaan heidän kokeidensa tulokset havainnollistavat, kuinka tämä kuormitus muodostuu ja mitkä ovat sen vaikutukset. Heidän mukaansa kuormitus syntyy, koska ihmiset keskittyvät niukkuuden johdosta voimakkaammin käsillä olevaan tai kiireellisimpään ongelmaan. Tämä syö resursseja ja huomiota muilta ongelmilta, ja johtaa niiden laiminlyömiseen.
Lue myös:
Köyhyys on tyhmyyttä, pelurit pärjää: osa 1
The New Republic: Why Can’t More Poor People Escape Poverty?
Tutkimus: Köyhyys saattaa ehkäistä muistin ja oppimiskyvyn kehittymistä
Tutkimus: Köyhyys voi tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin
YLE: Köyhä maksaa lainoistaan ja laskuistaan kovimman hinnan
Aamulehti: Pikavippiyritykset tekevät valtavia voittoja
