HS: Suomen rikkain prosentti omistaa yhä suuremman osuuden varallisuudesta

in , , ,

Helsingin Sanomat:

Rikkain prosentti suomalaisista kotitalouksista omistaa yhä suuremman osuuden kaikesta varallisuudesta.
Vauraimman prosentin osuus nettovarallisuudesta oli vuonna 2013 runsaat 13 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tällä viikolla julkistama aineisto. Vielä vuonna 1994 osuus oli noin kahdeksan prosenttia.
Rikkaimpaan prosenttiin yltää, jos kotitalouden nettovarallisuus on vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Nettovarallisuus lasketaan, kun varallisuudesta, esimerkiksi asunnoista, kiinteistöistä, osakkeista ja talletuksista, vähennetään velat.
Varallisuuden keskittyminen näkyy muussakin kuin rikkaimman prosentin osuudessa. Kotitalouksista vauraimman viiden prosentin osuus nettovarallisuudesta oli toissa vuonna yli 31 prosenttia, kun vuonna 1994 osuus oli 25 prosenttia.
Todellisuudessa rikkaimman prosentin siivu varallisuudesta on vielä suurempi kuin Tilastokeskuksen tutkimuksesta voi päätellä. Tiedot varallisuudesta eivät ole kattavia, ja varallisuusveron lakkauttamisen jälkeen luotettavan tiedon saaminen varoista on tullut vaikeammaksi.
[…]
Matti Tuomalan mukaan yksi merkittävä syy varallisuuden keskittymiseen Suomessa on verotus. Hyvin tienaavat voivat muuntaa tuloja palkasta pääomatuloiksi, joita verotetaan kevyemmin kuin suuria palkkatuloja. Tuloerot ovat ajan mittaan muuttuneet myös eroiksi varallisuudessa.
Politiikan oikealla laidalla tuloeroja ja siten myös varallisuuseroja perustellaan usein oikeudenmukaisuudella. Tuomalan mielestä tällaiseen kehitykseen kannustava politiikka ei näytä olleen onnistunutta.

Lue myös:

YK: Kasvihuonekaasuja ilmakehässä ennätysmäärä

in , ,

Yle:

YK:n ilmastonmuutospaneelin mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee halvemmaksi kuin hillitsemättömän ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot.

YK:n ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on ennätyksellisen suuri ja maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa.

Loppuraportti vaatii nyt ensi kertaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi lopettaa kokonaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Se tarkoittaa muun muassa, että sähköntuotanto pitäisi mullistaa ja siirtyä lähes kokonaan päästöttömiin lähteisiin jo runsaan kolmen vuosikymmenen aikana – muuten ilmasto lämpenee yli vaarallisen kahden asteen rajan.

Ilmastonmuutos on aikamme vakava ongelma, ja talousjärjestelmämme vinoutuneet rakenteet ovat olleet edistämässä ilmastonmuutoksen syntyä. Samaan aikaan markkinatalouden rakenteet estävät ilmastonmuutoksen tehokasta torjuntaa. Taloustieteessä yksi markkinoiden tunnetummista ongelmista on nk. ulkoisvaikutusten ongelma. Tämä tarkoittaa, että markkinavaihdannassa otetaan huomioon vain myyjän ja ostajan hyvinvointi. Markkinavaihdossa ja hinnan muodostumisessa ei oteta lainkaan huomioon seurauksia muille ihmisille, tuleville sukupolville tai luonnolle.

Samaan aikaan markkinatalouksissa on hyvin vaikeaa ratkaista ilmastonmuutoksen tapaisia laajoja ongelmia, koska millään yksittäisellä toimijalla ei ole kannustinta ottaa käyttöön vaikkapa ympäristöystävällistä teknologiaa. Yksittäisen yrityksen ja kansalaisen näkökulmasta yleisesti hyvät energiaratkaisut ovat usein vain kustannuksellinen lisärasite.

Näin päädytään pahimmillaan tilanteeseen, jossa vakavatkin ongelmat tunnustetaan, ja jopa tiedetään, miten ongelmat ratkaistaan, mutta kenelläkään ei ole kannustinta tai edes mahdollisuutta toimia yleisesti tehokkaalla ja tarvittavalla tavalla.

Niin älyttömältä kuin se tuntuukin, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa elämän jatkumiseen ei ole varaa nykytaloudessa.

Nykytalouden rakenteelliset ongelmat olisikin tärkeä tunnistaa, ja alkaa aktiivisesti etsiä ja kokeilla parempia talouden rakenteita. Osallisuustalouden ehdotukset voivat toimia loistavana tiekarttana ja innoittajana parempien rakenteiden hahmottelussa.

Lue myös:

Kuinka varakkaat söivät talouskasvun hedelmät Yhdysvalloissa

in , , ,

Yhdysvaltalainen investointipolitiikan asiantuntija ja taloustieteen tutkija Pavlina R. Tcherneva on koonnut havainnollistavan taulukon talouskasvun hedelmien jakautumisesta väestön valtaosan ja varakkaimman kymmenyksen välillä Yhdysvalloissa vuosien 1949 ja 2012 välillä.

Tchernevan huomiot täydentävät kuvaa Yhdysvalloista kansantaloutena, jossa pieni elättien joukko rikastuu valtaosan työn tuloksista. Mm. New York Times on aiemmin nostanut esiin maassa tehdyn työn tuottaman vaurauden jakautumisen, sekä nostanut Tchernevan työn tuoreeltaan esiin. Voidaan hyvin esittää kysymys, millaisia mahdollisuuksia ja rohkaisevaa esimerkkiä Yhdysvallat olisi voinut näyttää muulle maailmalle, jos siellä tuotettu vauraus olisi suunnattu väestön valtaosan hyvinvoinnin edistämiseen ja esimerkiksi avaruustutkimuksen, julkisen liikenteen, terveydenhuollon ja koulujärjestelmän kehittämiseen.

Lue myös:

Monien varakkaiden veroprosentti selvästi alhaisempi kuin pienituloisilla

in , , ,

Kehysriihessä esitettyjen leikkausten ja veronkiristysten yhteydessä on tärkeää huomata, että Suomessa monien varakkaiden veroprosentti on itse asiassa selvästi alhaisempi kuin pienituloisilla.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo tiivistää Kelan tutkimusblogissa kuvaajan keskeisen sisällön:

[…] veroprosentti nousee tasaisesti noin 50 000 euron vuosituloihin asti.

Tämän jälkeen hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla. Mitä alhaisempi suurituloisen veroprosentti on, sitä suurempi osa hänen tuloistaan muodostuu pääomatuloista. Noin 100 000 euron vuositulojen jälkeen tulonsaajien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti 50 prosentin ja nollan välillä.

Leikkausten sijaan tulisikin huolehtia vapaamatkustuksen ehkäisystä verotuksessa. Yli 50 000 euron vuosituloilla veroaste vaihtelee merkittävästi. Esimerkiksi joillain yli 100 000 euroa vuodessa tienaavilla veroprosentti on peräti nolla.

Yksilöiden tuloverotuksen porsaanreikien tukkimisen lisäksi on estettävä suuryritysten harjoittama haitallinen verosuunnittelu ja veronkierto. Suomalaisilla suuryrityksillä on sadoittain tytäryhtiöitä veroparatiiseissa.

Lue myös: